sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Ihmiskehon koostumus

Ihminen on osa luontoa ja hänessä on kaikki luonnon alkuaineet. 99% ihmiskehosta muodostuu näistä kuudesta alkuaineesta: happi, hiili, vety, typpi, kalsium ja fosfori.

Suurin osa ihmiskehosta eli noin 70% on vettä - hapen ja vedyn yhdistettä (lukema voi vaihdella henkilön koosta ja myös päivittäisistä vaihteluista riippuen 55 prosentista 78 prosenttiin). Vettä on soluissa solutyypistä riippuen 65-90 prosenttia niiden painosta. Muista pitoisuuksista voidaan sanoa, että ihmiskehossa oleva hiili riittäisi täyttämään muutaman grillihiilipussin, raudasta saisi pari tukevaa naulaa ja rikki riittäisi pariin tulitikkurasiaan.

Ihmiskehon alkuaineet
1. Happi (65%)
2. Hiili (18%)
3. Vety (10%)
4. Typpi (3%)
5. Kalsium (1.5%)
6. Fosfori (1.0%)
7. Kalium (0.35%)
8. Rikki (0.25%)
9. Natrium (0.15%)
10. Magnesium (0.05%)
11. Kupari, sinkki, seleeni, molybdeeni, fluori, kloori, jodi, mangaani, koboltti, rauta (0.70%)
12. Litium, strontium, alumiini, silikoni, lyijy, vanadiini, arsenikki, bromi (vähäisiä määriä)

Listalla ei näy rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja joita käytämme ravinnoksemme. Ja syy on tietenkin se, että ne eivät ole alkuaineita vaan eri alkuaineiden yhdistelmiä. Mutta mennäänpä vähän eteenpäin.

Ihmiskehon rakennusaineet
Meillä on luusto, lihaksisto ja elimistö. Meissä on myös hermoverkosto, verenkierto ja hengitysjärjestelmä. Siinä meillä on, käyttääksemme autoilijan termejä, runko ja kori (luusto), moottori, renkaat ja akselisto (lihaksisto) sekä hydrauliikka ja polttoainejärjestelmä (elimistö, hermoverkosto, verenkierto ja hengitysjärjestelmä).
Rasva ja vesi kuljettavat, suojaavat ja toimivat kehossamme välittäjäaineina. Sekä öljyä että vettä täytyy olla riittävästi jotta auton moottori hyrrää ja päästään eteenpäin. Ihmiskehokin tarvitsee jatkuvasti rasvaa jotta hänen luustonsa, lihaksistonsa ja elimistönsä voisivat hyvin. Ja koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä.

Ja kuten auto niin ihminen tarvitsee myös polttoainetta. Polttoaineena voimme käyttää hiilihydraatteja ja/tai rasvaa. Sopivan polttoaineen löytyminen itse kullekin saattaa viedä vuosia, mutta sen etsiminen kannattaa, sillä olemme kaikki erilaisia ja se mikä käy yhdelle ei välttämättä käy toiselle. On myös olemassa täysin merkkikohtaisia yksilöllisiä eroja. Yhden huoltoaseman tarjonta ei voi mitenkään tyydyttää kaikkia autoja varsinkaan jos sieltä ei löydy kaikkia pumppuja. Samoin yksi ruokavalio ei voi sopia jokaiselle. Ja tässä ei edes puhuta mahdollisista perustavaa laatua olevista vioista (sairauksista tai alttiudesta sairauteen), jotka vaatisivat erikoistoimenpiteitä tai erikoispolttoainetta. Vaan siitä, että jokaisen autonomistajan tulee itse tietää mitä hänen autonsa tarvitsee - sitä vastuuta ei voi sälyttää huoltoasemalle. Tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Seuraavassa lyhyt määritelmä proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien kemiasta.

Proteiinien kemia
Suurin osa solun kuivamassasta koostuu proteiineista, ja ravinnon proteiinia tarvitaan jatkuvasti solujen rakennusmateriaaliksi. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Aminohapot ovat joko vettä hylkiviä (hydrofobisia) tai veteen liukenevia (hydrofiilisiä), ja ne jaetaan myös happamuutensa mukaan - ne ovat joko happamia tai emäksisiä. Hapon määritelmiä on olemassa useita, koska happo-emäsparin määrittelyä on laajennettu sen mukaan kun kemian tietous on lisääntynyt.

Rasvojen kemia
Rasvat syntyvät rasvahappojen esteröityessä glyserolin kanssa - kansanomaisesti sanottuna rasva jäykistyy. Solujen rasvat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: fosfolipidit, glykolipidit ja kolesteroli. Fosfolipidi koostuu yhdestä tai kahdesta rasvahappohännästä, glyserolirungosta ja fosforyloituneesta alkoholiketjusta. Glykolipidi on rasva joka sisältää sokerin. Kolestroli puolestaan on rasva, joka pohjautuu steroideihin. Se rakentuu neljästä hiilirenkaasta, jonka toisessa päässä on hydroksyyliryhmä ja toisessa rasvahappohäntä.

Hiilihydraattien kemia
Hiilihydraatit muodostuvat alkuainelistamme kolmesta ensimmäisestä aineesta - hapesta, hiilestä ja vedystä. Ja näistä samoista aineista ihminen siis 93-prosenttisesti muodostuu. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun. Voisimme ajatella, että se mistä me niin suureksi osaksi muodostumme, olisi jotain mitä eniten tarvitsemme. Mutta näin yksinkertaista asia ei ole.

Tärkein elimistön sokeri on glukoosi, joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Glukoosia voidaan varastoida elimistössä glykogeeniksi joko maksa- tai lihassoluihin. Maksasolujen glykogeenista pilkkoutuu tarvittaessa glukoosia elimistön ravintoaineeksi, mutta lihassolut käyttävät varastoimansa glykogeenin omiin energiatarpeisiinsa eikä sitä siis vapaudu verenkiertoon. Glukoosia voidaan valmistaa maksassa ja jonkin verran munuaisissa maitohaposta, aminohapoista sekä rasvojen glyseroliosasta. Eläinsolu ei voi valmistaa glukoosia rasvahapoista, vaan niistä muodostuu ketoaineita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää ravinnokseen. Ravinnon hiilihydraatit muuttuvat elimistössä rasvaksi, ja jos niitä kertyy elimistöön liikaa, ihminen lihoo.

Kun pidämme hyvää huolta kehostamme kuten jotkut meistä autoistamme, ja huolto pelaa, pääsemme katsastuksesta läpi ilman kalliita korjauksia - ja takaisin tien päälle. Hyvää matkaa!


Lähteet: About.com, Tieteen kuvalehti (6/2006), Wikipedia

lauantai 30. toukokuuta 2009

Keliakia

Keliakia eli gluteeni-intoleranssi on autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion vaurioittaen siinä olevaa suolinukkaa. Tämä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Toisin kuin vilja-allergia, keliakia ei siis ole allergia vaan suolistotauti. Keliakia on normaalia yleisempää nuoruustyypin diabetesta sairastavilla. Noin 70% keliakiaan sairastuvista on naisia ja noin puolella keliaakikoista on myös laktoosi-intoleranssi.

Miten keliakia ilmenee
Oireita ovat erilaiset vatsavaivat, ripuli, turvotus, pahoinvointi, anemia sekä jatkuva väsymys. Keliakian iholla esiintyvää muotoa kutsutaan ihokeliakiaksi ja se taas oireilee pienirakkulaisena, kutiavana ihottumana kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa. Keliakia ei kuitenkaan välttämättä anna mitään rajuja oireita vaan saattaa pikku hiljaa aiheuttaa kasaantuvia ongelmia koko kropassa joiden takia sitten hakeudutaan lääkärille.

Miten hoitaa keliakiaa
Keliakialiiton sivuilla sanotaan muun muassa näin: Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus. Sen ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. On olemassa myös luontaisesti gluteenittomia viljoja - kaura, riisi, hirssi, tattari ja maissi - joten virallisterveellisellä ruokavaliolla ollessaan keliaakikko voi toki hoitaa itseään olemalla tarkka valinnoissaan. Tai kuten liitto sanoo: Keliakia on elinikäinen sairaus, mutta tarkkaa gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy työ- ja toimintakykyisenä.

Näiltä sivuilta löytyy myös pitkä lista keliaakikolle soveltumattomista ruoka-aineista. Tuota listaa lukiessa voi kuvitella miten vaikeaa ja turhauttavaakin keliaakikon on ruokakaupassa. Niin moni tuote on kiellettyjen listalla. Myös Valiolla on sanansa sanottavaan keliakiasta - nimenomaan laktoosi-intoleranssista kärsiville. Ja tietenkin tarjottavanaan koko liuta heille sopivia tuotteita.

Toinen tapa hoitaa keliakiaa on jättää vilja pois ruokavaliosta. Leivästä ei ole - vastoin yleisiä uskomuksia - niin kauhean vaikea luopua. Leipä ja muut viljatuotteet ovat vaan niin kiinteä osa kulttuuriamme ja ruokatottumuksiamme, että moni ihminen ei voisi kuvitella elävänsä ilman leipää. Ja niinpä gluteenittomilla tuotteilla onkin vakiintunut ostajakuntansa. Mutta vaihtoehtoja siis on.

VHH ja keliakia
Koska gluteiini on se mitä keliaakikon pitää välttää, ja sitä on vehnässä, ohrassa ja rukiissa, eikö olisi yksinkertaisinta jättää vehnä, ohra ja ruis? Kun vilja vhh-ruokavaliossa jää pois ravinnosta, jäävät myös useimmat keliakian oireet pois. Itse sairaus on kuitenkin aina olemassa taustalla. Mutta viljaton ruokavalio jotakuinkin takaa oireiden poisjäännin - täytyy vaan tunnistaa missä kaikessa viljaa on. Esimerkiksi useimmat oluet tehdään viljasta joten jos olutta mielii, pitää vaan löytää itselleen gluteeniton vaihtoehto. Keliaakikon on oltava tarkka syömisestään olipa hän millä tahansa ruokavaliolla, mutta vhh-ruokavaliolla hän voi nauttia ruoasta paljon rauhallisemmin mielin.

Karppausfoorumilla on paljon valaisevaa tietoa myös tästä aiheesta. Kannattaa käydä lukemassa!

Päivitetty 30.5.2009 klo 12:00

perjantai 29. toukokuuta 2009

Kantritanssimaan!

Kantritanssi eli western dance on tanssi- ja liikuntamuotona melko pientä Suomessa, mutta sillä on sitäkin innokkaampi harrastajakuntansa. Kantritanssissa voidaan erottaa neljä eri tanssimuotoa:
rivitanssit (line dance)
paritanssit (couple ja partner dance)
neliötanssit (square dance)
piiritanssit (round/circle dance)
Jokainen näistä on enemmän tai vähemmän sukua toisilleen - eli jokaiselle jotakin. Rivitanssi lienee näistä se suosituin. Ja tästä pääset oikeaan tunnelmaan (avaa uuteen välilehteen, latautuu ennen pitkää...)

Kantritanssin olennainen osa on sen musiikki! Se onkin - samoin kuin kantritanssin ominaispiirteet ja aina niin läsnä oleva länkkärikulttuuri - syy miksi moni lähtee tanssia harrastamaan. Lue tästä lisää kantritanssin ja -musiikin historiasta. Kantrimusiikkia voit myös kuunnella netissä useilla eri kanavilla, mutta kun tanssilava kutsuu, niin se kutsuu! Jos haluat löytää kotipaikkakuntaasi lähinnä olevan kantritanssiyhdistyksen, on apu lähellä. Linkistä löytyy muun muassa helsinkiläinen Capital Heels, joka toimii Vartiokylästä käsin. Syksyllä alkaa taas alkeiskurssi (16.9. - 9.12.) eli sinne vaan mukaan!

Stadin #1 kantritanssipaikka lienee Stadin Tähti (ent. Kantri Star) Mäkelänkatu 2. Tässä vielä lopuksi koko Suomen kattava kantritapahtumalista ja muuta mukavaa osoitteesta kantri.com! (osassa sivustosta on valitettavasti vanhentunutta tietoa). Lisävinkkejä mestoista ja tapahtumista otetaan mielellään vastaan, niin Hesassa kuin muualla. Stetson-hattuja, bootseja ynnä muuta kantritavaraa on myytävänä esimerkiksi täällä, ja ideoita niiden hankintaan saa vaikka tältä suomalaiselta rivitanssi.net keskustelufoorumilta. Tanssi on mitä mainioin liikuntamuoto. Kaiken sen hauskan menon keskellä tuskin huomaakaan kun on tullut pyörähdettyä muutama sata kertaa - ja kunto kohenee ja tanssijalka kevenee!

Kotimatkalla voi sitten popsia vähän beef jerkyä, jonka valmistuksesta löytyy karppausfoorumilla kattavaa keskustelua. Tai miksei poiketa tanssiporukan kanssa cowboyhenkeen johonkin hyvään pihvipaikkaan - niitä kun löytyy kasapäin Teksasinkin ulkopuolelta!Tässä lopuksi muutama video, joista näkee miten rivitanssi käy niin aloittelijoilta kuin vähän kokeneemmiltakin, kävelykepin kanssa tai muuten vaan hitaasti sekä Zorban tahtiin ja hieman tukevimmilta! Ja ihan lopuksi rivitanssin supisuomalainen versio sekä hauska amerikkalainen opetusvideo, jonka päätössanat kertovat mistä koko kantritanssissa on kyse.

Päivitetty 30.5.2009

torstai 28. toukokuuta 2009

Stressi, työpaikka ja väärät valinnat

Kukapa ei olisi tuntenut oloansa joskus nurkkaan ahdetuksi? Ellei suoranaisesti vaara, niin ainakin sen uhka, vaikkakin kuinka pieni, voi saada meidät tuntemaan ahdinkoa, turvattomuutta - ja tarvetta toimia sen suhteen.

Jos voisimme nähdä tämän vaaran tai uhan, jos se seisoisi kirjaimellisesti edessämme, voisimme puolustautua sitä vastaan tai lähteä karkuun. Veren adrenaliinitason noustessa nämä ovat normaaleja reaktioita. Mutta kun uhka on häilyvä, persoonaton, ailahteleva ja käsittelemätön ja jopa käsittämätön, se ylläpitää ahdinkoamme pitäen meitä pahimmillaan jatkuvassa epämääräisessä tilassa, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Tätä on stressi.

Työpaikoilla tämä on arkipäivää. Ihmisten oletetaan tekevän asioita määrätyn ajan puitteissa, reagoivan määrätyssä ajassa, hilliten ja halliten itseänsä määrättyyn pisteeseen. Stressi on aina ja kaikkialla, ja määrittää meitä ja tekemisiämme - jos sallimme sen.

Melkein aina stressissä on kyse vain stressaamisesta ja stressaantumisesta - ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Reagoidako tarpeeksi/liian nopeasti toisen pyyntöön, tarpeeseen, vaatimukseen. Vai hoitaako asia omassa tahdissaan, huolimatta siitä kuka on asiakas, ja kuka työntekijä tai pomo. Me stressaamme toisiamme. Ja annamme toisten stressata itseämme. Ja joskus tuntuu ettei vaihtoehtoja vaan ole.

Tämä ei tee hyvää sydämelle eikä ravintoa koskeville valinnoillemme

Stressi saattaa saada meidät ylireagoimaan, hellimään itseämme väärillä valinnoilla, ryntäämään lähikauppaan ostamaan jotain hyvää, unohtamaan itsemme ja perustamme. Stressihormoneiden vallassa teemme joskus asioita, joita emme aikoneet tehdä. Kun joudumme jäämään stressin keskelle, ja pako voi tapahtua vasta myöhemmin asiakkaan/työnantajan tms saatua mitä haluaa, saatamme sortua ja syöttää tai juottaa itseämme voidaksemme mahdollisimman pian mahdollisimman hyvin.


Mikä neuvoksi? Stressivallankumous? Hiljainen vastarinta oman peräänantamattomuuden muodossa? Joogaa taukohuoneessa? Hyvät yöunet - niin on taas stressivalmis?

Työnantajat keksivät mitä ihmeellisimpiä keinoja yrittää kasvattaa stressinsietokykyämme. Otetaan esimerkiksi ulkopuolinen, näennäisesti puolueeton ja arvokas henkilö luennoimaan ns. puheeksioton mallista. Tunnin puhuttuaan ja yleisönsä jo nääntyessä iltapäiväkahvin puutteessa, käy ilmi että se mistä hän olisi voinut lyödä lapun kouraan luettavaksi, on ollut yksinkertaisesti puhetta sairaspoissaolojen minimoimisesta. Tämän päivän työpaikoilla ihmisiä aliarvioidaan rankalla kädellä, ja jo tämä itsessään tuottaa stressiä. Stressin hyväksyminen ujutetaan mieliimme ja kehoihimme, ja otetaan hyvän työnteon malliksi.

Mikään tästä ei tee hyvää sydämelle ja ravintoa koskeville valinnoillemme

Jos stressi saa sinut kompensoimaan, etsimään korvikkeita ja mielihyvää, olisiko aika sanoa - edes hiljaa omassa mielessään - EI tulosseurannalle, bonusten tavoitteluille ja sille ainaiselle asiakkaalle joka on oikeassa? Hidastaa tahtia, antaa aikaa elämälle, toisillemme, itsellemme. Jopa töissä, jossa sentään vietämme suuren osan elämäämme. Tulla kotiin ei kaikkemme antaneena vaan vain työmme tehneenä.

Onneksi on aina myös niitä, joille nopeus ei ole valtti,
ja joiden rauhallisuus ja maltti rauhoittavat myös muita.

Hyvää työpäivää!

PS. Tämä blogi käsittelee asioita vhh-ruokavalion näkökulmasta. Stressikin voi olla joskus hyvä asia, jos se saa meidät panemaan väliaikaisesti parastamme ja siten suoriutumaan vaativasta tehtävästä. Pitkäaikainen ja epätoivottu stressi on kuitenkin yleensä pahasta ja sen tuottaminen työnantajankin näkökulmasta lyhytnäköinen ja pidemmän päälle melko epätaloudellinen ratkaisu.

Lähteet: HUS, Kotiliesi, Työterveyslaitos, Wikipedia

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Postituslista

Voit halutessasi liittyä tämän blogin postituslistalle ja saada uusimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Uusia aiheita kirjoittaessa niistä lähtee ilmoitus kaikille listalla oleville. Ota kuitenkin huomioon, että sähköpostiisi ilmestyvä teksti on k.o. tekstin ensimmäinen versio. Se saattaa olla sen ainoa versio, mutta artikkelia saatetaan myös muokata, ja tästä ei tule mitään erillistä ilmoitusta postiisi. Jos sinua siis kiinnostaa jokin artikkeli eritoten, kannattaa käydä lukemassa se blogissa.

Tämän blogin nettiosoite on http://vhh-123.blogspot.com ja sähköpostiosoite kivita@gmail.com. Voit laittaa postituslistapyynnön tähän sähköpostiin niin alat saada blogipostia mitä luultavammin jo seuraavasta päivästä.

tiistai 26. toukokuuta 2009

McDonald's

McDonalds tai tutummin Mäkki kuuluu monen vhh-dieettiä noudattavan värikkääseen historiaan. Siellä ei enää niinkään käydä koska kaikkihan tietävät, että Mäkki tekee roskaruokaa. Eli ruokaa joka roskaa paljon, ja joka ei ole oikein ruokaa vaan roskaa. Vai? Ei nyt aivan. Kyllä Mäkistä jotain terveellistäkin saa (jos nyt juuri sinne syystä sun toisesta piti mennä), ja tämä artikkeli keskittyy siihen mitä tuo terveellinen voisi olla eli McDonaldsin salaatteihin.

Matkustettaessa maailmalla McDonalds on joillekin meistä kuin koti kaukana kotoa. Paikka, joka on tuttu minne tahansa menemmekin. Josta saamme tuttuja tuotteita tutuissa puitteissa. Siksi olisikin hienoa jos suurempikin osa tästä tuttuudesta voisi olla vähähiilihydraattista. Toki jos maailmalla liikumme, suuntaamme kai nykyään askeleemme kohti paikallisia ravintoloita merenantimineen ja muine herkkuineen.

Mutta tässä siis Mäkin salaatit ravintoarvoineen (ilman kastikkeita) - niin koti- kuin ulkomailla:

Grilled Chicken Caesar
Rasvaa 7 g, proteiinia 27 g, hiilihydraatteja 4 g. Nämä arvot ovat ilman salaatin mukana tulevia leipäkuutioita, joissa hiilihydraatteja onkin jo sitten 10 g. Näin sanoo Mac: Maukasta grillattua kanaa italialaisten juustolastujen sekä valkosipulilla ja yrteillä maustettujen leipäkuutioiden kera. Suomalaisten ravintosuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä päivittäin runsaasti. Balsamicokastike on vähäkalorinen vaihtoehto. Tuote saatavana tilattaessa gluteenittomana. Tuo viimeinen tarkoittanee 'ilman leipäkuutioita'.

Fiesta-salaatti
Rasvaa 51 g, proteiinia 29 g, hiilihydraatteja 31 g. Ei siis kovin hyvä karpille. Runsas, jopa juhlava salaatti. Chilinen jauhelihakastike antaa potkua salaatille. Hapankerma ja juustoraaste täydentävät makujen fiestan.

Kreikkalainen salaatti
Rasvaa 19 g, proteiinia 16 g, hiilihydraatteja 5 g. Runsaasti salaattia ja salaattijuustoa. Annos on koristeltu kirsikkatomaateilla, kurkkuviipaleilla, oliiveilla ja ripauksella ruohosipulia.

Jos siis Mäkkiin olet menossa, ihan noin vaikka suunnittelematta muun porukan mukana, aina voit ottaa salaatin ja vaikka nimenomaan tuon kreikkalaisen. Ja vaikka kahvit päälle. Voit käyttää myös Mäkin ravintoainelaskuria suunnitellaksesi erilaisen aterian. Mutta useimmille meistä McDonalds nyt vaan on osa sitä "entistä" elämäämme jolloin hiilihydraatit olivat ravinnon suurin lähde ja olo sen mukainen. Niitä aikoja ei moni kaipaa, ja vaikka ovi ei ole kokonaan suljettu Mäkkiinkään - miksi se olisi minnekään suuntaan - kannattaa sitä raottaa hiilaritietoisesti!

Ranskalaiset perunat
Vielä täytyy kirjoittaa McDonaldsin ranskalaisista perunoista, joita on haukuttu, ja syystä, transrasvapommeiksi. Ja vaikka niissä tuota transrasvaa olisikin nykyään vähemmän kuin ennen ovat ne silti, perunasta tehtyinä, hiilihydraattipommeja.
Näin Mäkki itse kirjoittaa niistä sivuillaan: Lamb Weston/Meijer valmistaa maailmankuulut rapeat McDonald's-ranskalaiset perunat. Ranskalaisten perunoiden valmistuksessa sekä tehtaalla että ravintolassa käytetään kovettamatonta kasviöljyä, jossa on alle 9 % tyydyttyneitä rasvahappoja ja jonka transrasvapitoisuus on alle 2 %. Ranskalaiset perunat maustetaan ravintolassa juuri ennen tarjoilua kevyesti Pansuola mineraalisuolalla. Ranskalaiset perunat voi tilata myös ilman suolaa.

Nämä, jos mitkä, voi jättää ruokavalion ulkopuolelle... Vai mitä mieltä olet tästä Morgan Spurlockin dokumentista (kesto 5 minuuttia - video alkaa alempana sivua).

Päivitetty 26.5.2009

maanantai 25. toukokuuta 2009

Elintarvikeviidakko

Ruokakauppa ei ole enää mitä se oli ennen. Siellä käymisestä on tullut niin haastava juttu, että moni kuluttaja voisi paremmin jos voisi kulkea sen läpi kuin hevonen raviradalla - laput silmillä sivuilleen näkemättä. Olisi vaan ostoslista, jonka mukaan poimia tarvitsemansa ruokatavarat, ja suunnata sitten pikaisesti kassalle.

Sen sijaan kaupassa kuin kaupassa on läjäpäin mitä monimuotoisempia elintarvikkeita, oikea elintarvikeviidakko! Aamulehdessä oli eilen erinomainen artikkeli otsikolla Ruokani, uskontoni (5/2009). Kenties kirjoittajalla meni vähän överiksi mitä tuli tuohon uskontopuoleen, mutta ruokaosuus on hyvin kirjoitettu - käykää ihmeessä lukemassa! Ja kuten karppifoorumilla joku sanoi, karppauksen aloitettuaan ruokakaupassa on niin paljon helpompi käydä - sitä vaan ohittaa kaiken ihan oikeasti tarpeettoman hankkien lähinnä vain raaka-aineet hyvän ruoan laittoon.

Joskus on hyvä ottaa suurennuslasi mukaan. Lukea mitä pienellä printillä lukee. Tosin siinä ei taata kuten kauppakirjassa, että jos tämän ostat niin tämän saat - kun ei tiedetä mitä saa! Kukaan ei pysty takaamaan että ostamasi tuote täynnä E-koodeja olisi sinulle hyväksi - kun se ei sitä ole! Mutta silti on hyvä ottaa suurennuslasi joskus mukaan - tai hyvät lukulasit - ja lukea se pieni printti ja miettiä mitä sitä oikein suuhunsa laittaa.

Jos koskaan olet syönyt erään suomalaisen suklaatehtaan suukkoja (entisiä neekeripusuja) monta peräkkäin, tiedät mitä E-koodit ovat! Yhdessä ei lisäaine maistu niinkään, mutta neljä, viisi syötyään (joka ei tietenkään ole tarkoitus, mutta näin ne vahingot tuovat joskus esiin totuuden) suu maistuu lisäaineelle. Kun lisäaineiden syönti hajaantuu useaan ateriaan päivässä ja peittyy usealla eri maulla, emme välttämättä tiedosta mitään ongelmaa. Mutta ongelma on olemassa, ja siitä on hyvä olla tietoinen. Tarkoitushan olisi joka tapauksessa syödä ruokaa eikä kyllästää itseään lisäaineilla.

Emme voi ehkä palata aikaan ennen teollista vallankumousta, joka teki myös ruoasta tuotteen, jota ohjaavat samat lainalaisuudet kuten mitä tahansa muuta tuotetta - kulujen minimointi ja voittojen maksimointi. Mutta voimme kenties kuluttajana käyttää mahdollisuuttamme ohjata elintarviketeollisuutta tekemiemme valintojen kautta, ja vähintäänkin valita itsellemme ja rakkaillemme optimaalisen hyvän ravinnon. Vähähiilihydraattinen ruokavalio tukee ehdottomasti tällaisia valintoja sillä pullien ja keinotekoisten elintarvikkeiden jäädessä kauppaan, ostoskoriin mahtuu sitä enemmän oikeita raaka-aineita, joista tehdä oikeaa ruokaa.

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Kahvia!

Jokainen meistä tietää mitä kahvi on, miltä se tuoksuu ja minkälaisia kahveja nykyään on Suomessakin saatavilla. Ja muun muassa Kahvi.net -sivustolla on todella kattavat sivut kahvista - käykää lukemassa. Tämä blogiartikkeli pyrkii tuomaan esiin kahvin terveydelliset vaikutukset nykytiedon valossa, ja kertomaan miten eri tavoin voimme nauttia kahvin ilman totunnaisia hiilihydraattilisukkeita siinä vierellä - voileipää, pullaa, wieneriä, munkkia tms!

Kahvin koostumus
Kahvissa on aimo annos kofeiinia, joka paitsi piristää niin vaikuttaa myös insuliini- ja sokeri- aineenvaihduntaan (lue lisää alla). Kahvin muita vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi polysakkaridit, kivennäisaineet, klorogeenihappo ja magnesium.

Suomi ja kahvi
Suomessa juodaan toiseksi eniten kahvia maailmassa (1. sijalla vuonna 2009 on Norja), kokonaista 10.1 kg per asukas vuodessa. Neljän ensimmäisen joukossa on oikeastaan koko Pohjola (Norja, Suomi, Tanska, Ruotsi)! Voitaisiinkin kysyä, nimenomaan viimeisimpien kahvia koskevien tutkimustulosten valossa: jos suomalaiset eivät joisi näin paljon kahvia, niin kuinka paljon diabetesta meillä olisikaan?

VHH ja kahvi
Sopiiko kahvi vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavalle? Miksei sopisi! Ja sopii oikeastaan todella hyvin - varsinkin jos tykkää herkkukahveista. Sokeria tulee välttää, ja mielellään muitakin makeutusaineita, mutta vaihtoehtojahan mustalle kahville on lukemattomia. Kahviin voi laittaa lisukkeeksi: inkivääriä, kaakaojauhetta, kanelia, kardemummaa, kevytmaitoa, kookoskermaa, kookosmaitoa, kookosöljyä, loraus vispikermaa suoraan purkista, maitovaahtoa, rasvatonta maitoa (tosi epäkarppimaista!), täysmaitoa, vispattua kermaa, tms. Kokeilemalla saattaa löytyä aivan upea yhdistelmä, jonka maku ei vedä vertoja parhaimmankaan kahvilan parhaimmalle kahville!

Blogilla oli kahvinjuontia koskeva äänestys, jonka kysymys kuului: Miten juot yleensä kahvisi? Ääniä tuli 43 kpl. Moni meistä tuntuu juovan kahvinsa kerman kanssa. Tämä antaa kahviin monen kaipaamaa lisämakua, edesauttaa riittävää rasvansaantia ja korvaa kahvipullan mennen tullen.

1. Mustana.................. 8 kpl (18%)
2. Maidon kanssa.......11 kpl (25%)
3. Kerman kera..........16 kpl (37%)
4. Muulla tavalla........ 0 kpl
5. En juo kahvia..........8 kpl (18%)

Sattumoisin myös karppaus.info-sivuilla on ollut äänestys kahvinjuonnista - käykää katsomassa tulokset ellette jo ole käyneet. Näkyvät heti siinä etusivulla.

Ja tässä vähän lisää ajatuksia kahvinjuonnista Hiilaritietoiset.net-sivulta.

Wikipediasta on luettavissa muun muassa tällainen kiinnostava yksityiskohta, joka sopii aika hyvin vhh-dieettiin: Toinen suosittu tapa nauttia näitä voimamarjoja oli sekoittaa murske eläinrasvaan ja muotoilla sitten näin tehdystä taikinasta palloja. Tätä on väitetty ensimmäiseksi sissimuonaksi, koska näitä tehopakkauksia käyttivät soturit saadakseen lisävoimia uuvuttavissa heimosodissa. Varmasti sekoitus on ollut ravitsevaa, ja sillä on ollut tehokas piristävä vaikutus.

Kahvin terveydelliset vaikutukset
Iltalehdessä oli viime elokuussa mielenkiintoinen juttu kahvista ja terveydestä otsikolla Kahvi parantaa lähes kaiken. Kahvissa olevalla kofeiinilla on viimeisimpien tutkimusten mukaan vaikutusta insuliini- ja sokeriaineenvaihduntaan. Ja näyttää siltä, että myös kofeiiniton kahvi vaikuttaa edullisesti diabetesriskiin. Tässä paljon vanhempi juttu samasta asiasta (1/2005).

Kahvin magnesiumin sanotaan osaltaan ehkäisevän dementiaa. Ja kahvissa oleva klorogeenihappo taas on antioksidantti, joka vaikuttaa mahalaukussa, suolistossa ja maksassa elimistön sokeriaineen- vaihduntaan. Yle uutisoi kahvin mahdollisesti syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta (3/2009), mutta kuten on laita kaikessa tutkimuksessa, lisätutkimukset ovat aina tarpeen. Ja vielä Poliklinikka.fi:n artikkeli kahvin diabetesta ja syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.

Toki kahvia voi juoda liikaakin. Tai oikeastaan saada kofeiinia liikaa. Ja sitä kun on muuallakin - teessä, kaakaossa, kolajuomissa ja nykyään niin kovamenekkisissä energiajuomissa - niin kofeiinin yliannostus ei ole mikään harvinainen ilmiö. Eikä myöskään mikään leikin asia. Lue tästä kriittinen kanta. Ja kahvia - sitä voi juoda myös ilman kofeiinia!


Päivitetty 4.6.2009. klo 00:21
Lähteet: Hiilaritietoiset.net, Iltalehti, Ilta-Sanomat,
Kahvi.net, Karppaus.info, Poliklinikka.fi, Wikipedia, Yle

lauantai 23. toukokuuta 2009

Uutta verta

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu mainostaa aika ajoin lehdissä - kuten tänään - verivarastojen vähäisyyttä. Suomen yleisin veriryhmä on A ja toiseksi yleisin 0. Eniten verenluovuttajia tarvitaan sen tähden näistä ryhmistä. Tiedätkö sinä oman veriryhmäsi?

Veripalvelun etusivulla on nähtävissä päivittäin kulloinenkin verentarve. Olit sitten vanha (s.o. ennestään luovuttanut) tai uusi luovuttaja, löydät tältä sivulta kaikki mahdolliset paikat, joissa verta voi luovuttaa sekä yleistä tietoa verenluovutuksesta. Veren hemoglobiini mitataan joka kerta, ja joka kerta myös täytetään sama kaavake, jonka kysymykset ovat nähtävissä tässä (Sovinko luovuttajaksi?). Tällä varmistetaan turvallinen verenluovutus. Tavallista suurempi verentarve on juhlapyhinä ja kesällä.

Ainoa melkein mitä ei löydy Veripalvelun sivulta ovat yksilölliset ajat. Eli kannattaa kirjoittaa muistiin edellinen luovutuskerta, vaikka pikku lapulle lompakossa pidettäväksi, sillä yllättävän usein sitä unohtaa. Ja jos ei sitten ole varma onko jo mennyt se pakollinen 3 kk edellisestä kerrasta, saattaa seuraavaan kertaan yhtäkkiä mennä monta kuukautta. Näitä enemmän tai vähemmän säännöllisiä verenluovuttajia Veripalvelu usein mainoksissaan peräänkuuluttaa - ja kaikki uudet ovat totta kai kovasti tervetulleita.

Verenluovutus ja vhh
Mitä karpin tulee miettiä mennessään luovuttamaan verta? Eipä paljon muuta kuin hyviä ajatuksia. Ja ei ainakaan sitä luovutuksen jälkeistä tarjoilua! Yhdellä luovutuskerralla ihminen menettää vajaa puoli litraa verta. Sitä seuraa tavallisesti pientä - kenties tuskin havaittavaa - heikotusta, mutta kyllä todellakin kannattaa istahtaa hetkeksi ja syödä ja juoda jotain. Tarjolla on yleensä appelsiini- ja omenamehua, kahvia, teetä, kaakaota ja voileipää. Tämän kolme-neljä kertaa vuodessa voi hyvin suoda itselleen vähän extra hiilihydraatteja - tai sitten ei.

VHH ja Suomi

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on Suomessa - suuressa mittakaavassa katsottuna - melko pieni, mutta silti vakaasti kasvava kannattajajoukko. Huomaamme kuuluvamme vähemmistöön viimeistään työpaikoillamme, kaupan kassoilla ja käydessämme lääkärillä.

Eilen tapahtui - suuressa mittakaavassa katsottuna - pieni notkahdus yhden lääkärin kohdalla hänen erotessaan Suomen Lääkäriliitosta, mutta vaikka tämä olikin hänen elämässään aika suuri juttu, oli se - pienessä mittakaavassa - suuri uutinen myös karppiyhteisössä eli vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien ihmisten keskuudessa. Se mitä se pidemmän päälle tarkoittaa ei vielä kukaan tiedä - kenties ei yhtikäs mitään - mutta selvää on, että Antti Heikkilän eroaminen lääkäriliitosta sykähdytti monta meistä ja oireilee toivon mukaan Suomessa tapahtuvista muutoksen aalloista. Tässä eroamisen taustat Heikkilän blogilta.

Ihminen saa luvan olla kyyninen ja kutsuttakoon sitä realismiksi jos halutaan, mutta sitä toivoisi, että Heikkilän kaltaiset katalysaattorit herättäisivät enemmistöä hyvälle asialle. Osa tästä enemmistöstä on lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, mutta suurin osa on ihan tavallisia ihmisiä, joiden toivoisi edes kyseenalaistavan vallitsevia ravintosuosituksia - tai irtisanoutuvan niistä.

Varmasti on niin, että ruokavalioita täytyy olla monenlaisia ja ei ole olemassa yhtäkään joka sopisi kaikille, mutta Suomessa vallitsee selvästikin liikakunnioitus auktoriteetteja kohtaan, joiksi monet terveydenhuollon ammattilaiset ja muut vähänkin johtavassa asemassa olevat henkilöt liian vähäisin pätevyyksin ja suorastaan sokeasti ylevöittävät itsensä. Ennen kaikkea ihmisen tulee kuunnella omaa itseään, kokeilla erilaisia hyväksi ehdotettuja vaihtoehtoja ja yrittää löytää niistä se mikä hänelle itselleen olisi hyväksi. Sitä kutsutaan myös aikuisuudeksi.

perjantai 22. toukokuuta 2009

D-vitamiini

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saadaan ravinnosta. Se on myös hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Veressä kiertävä D-vitamiini on näiden kahden summa. Koska me emme Suomessa saa D-vitamiinia riittävästi auringonvalosta, lisätään sitä usein esimerkiksi maitoon, jotta turvattaisiin riittävä saanti. Tosin saantisuositukset ovat vaihdelleet vuosien mittaan ja ovat vain suuntaa antavia.

D-vitamiinin tärkein vaikutusalue on suolisto, jossa se lisää kalkin ja fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle tärkeiden rakennusaineiden riittävän saannin. Rasvaliukoisena D-vitamiini varastoituu elimistöön ja sen saantiin tuleekin kiinnittää huomiota, jottei sitä kertyisi elimistöön liikaa.

D-vitamiinin lähteet
Auringonvalo ja kala ovat parhaita D-vitamiinin lähteitä. Suomen oloissa D-vitamiinia tarvitaan aina myös ravinnosta, nimenomaan talvisin. Voimme varmistaa riittävän saannin syömällä kalaa, kalanmaksaöljyä ja kananmunia tai sitten vitamiinipillereistä. Möllerin kalanmaksaöljy lienee tuttu käsite monille meistä, ja lapsena moni taatusti inhosi sitä lusikallista päivässä, mutta nykyäänhän on vaihtoehtoja. Eikä se kalanmaksaöljy aikuisena enää niin pahalta edes maistu - varsinkin kun tiedostaa sen hyvää tekevän vaikutuksen.

Maidossa D-vitamiinia on ihan luonnostaankin. Mutta vähennettäessä maidon rasvapitoisuutta se poistuu siitä rasvan mukana. Ja sitten se lisätään keinotekoisesti esimerkiksi täysin rasvattomaan maitoon. Aika hassua- ja turhaa - toimintaa. Kahdessa desissä eli noin lasillisessa täysmaitoa on 20 % päivän saantisuosituksesta. Tässä vähän myös tietoa siitä miten meijerit ovat vuosien mittaan muuttaneet maidon koostumuksia ja nimityksiä.

D-vitamiinin puute
Jos tämän vitamiinin saanti on jatkuvasti alarajoilla, seuraa siitä kalsiumin heikompi imeytyminen, joka vuorostaan voi aiheuttaa osteoporoosia. Luut pehmenevät, niin aikuisilla kuin lapsilla. Lasten kohdalla puhutaan riisitaudista.

D-vitamiinin puutteen on luultu aiheuttavan esimerkiksi diabetesta, mutta viimeisten tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Tässä Helsingin Sanomien artikkeli asiasta (5/2009).

Liikaa D-vitamiinia?
Hyvä terveys-sivuilla sanotaan D-vitamiinin mahdollisesta liikasaannista näin: Kysymys on sikäli aiheellinen, että runsas D-vitamiinivalmisteiden käyttö voi aiheuttaa myrkytystilan, jossa veren kalsiumpitoisuus nousee liian suureksi. Myrkytys on mahdollinen siksi, että elimistö ei pääse eroon liiasta D-vitamiinista, vaan se varastoituu maksaan. Vitaminoiduissa elintarvikkeissa on kuitenkin niin vähän D-vitamiinia, että mitään myrkytysvaaraa ei ole.

Hyviä lähteitä lukea D-vitamiinista: Fineli, HUS, Tiede.fi, Tohtori.fi, Valio, Wikipedia

Päivitetty 23.5.09

torstai 21. toukokuuta 2009

Manteli

Manteli (Almond) on hyvää myös sellaisenaan eikä pelkästään jouluna glögin kera! Mantelihan ei oikeastaan ole pähkinä joksi se usein mielletään vaan mantelipuun hedelmän sisällä oleva siemen. Kuluttajalle tuttuja tuotteita ovat kokonaiset mantelit, mantelilastut ja mantelirouhe sekä mantelijauhe. Jauhetusta mantelista voidaan tehdä marsipaania. Mantelin siemenistä saadaan myös manteliöljyä, josta alempana.

Kokonaiset mantelit ovat monen karpin herkkua - kunhan hampaat kestävät. Oletko kuullut kenties voimanteleista? Ne ovat pienen voinokareen kanssa nautittuja manteleita, ja kerrassaan mainiota naposteltavaa vaikka karkin sijaan - voilla tai ilman voita. Manteleita on helppo otttaa mukaan, mutta ei niitäkään kannata ylenmäärin syödä. 100 grammassa manteleita on hiilihydraatteja 4 grammaa.

Mantelin ravintoarvot
Mantelissa on runsaasti rasvaa kuten kaikissa pähkinöissä tai pähkinäntapaisissa. Rasvaa on 80%, proteiinia 16 % ja hiilihydraatteja 4%. Linkki Finelin sivulle.

Mantelijauhe
Jauhettu manteli sopii mainiosti jugurtin sekaan muiden terveellisten lisukkeiden mukaan - ja mantelileivässä se on tietenkin se täysin olennainen ainesosa. Mantelijauhetta löytyy nykyään ihan hyvin kaupoissa, ja netissä sitä myy esimerkiksi Kookosravinto.fi (rasvapitoisuuden ilmoitetaan olevan noin 12 %, osa öljystä kun on poistettu ennen jauhamista kylmäpuristamalla).

Manteliöljy
Makeaa manteliöljyä saadaan kasvin kuivatuista siemenistä. Öljyä on perinteisesti käytetty hierontaöljynä sen pehmentäessä ihoa tehokkaasti. Tässä vähän lisätietoa manteliöljystä karppausfoorumilta.

Mantelileipä
Karppikin kaipaa joskus leipää. 100% ruisleipä on hyvä vaihtoehto, samoin hapankorppu ja rukiinen näkkileipä. Ja tietenkin karppileipä! Mantelileipä taas on maukas korvike vehnäsämpylän ystävälle! Yhdessä mantelileivässä (n. 86 grammaa) lasketaan olevan proteiinia 16.8 grammaa, rasvaa 20.9 grammaa ja hiilihydraatteja 2.8 grammaa. Tässä vielä karppausfoorumin mantelileipäresepti.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Kivikautinen ruokavalio


Kivikautinen eli paleoliittinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka nimensä mukaisesti perustuu kivikauden ihmisen aikaiseen ruokavalioon sekä siihen olettamukseen, että ihminen lajina on biologisesti ja ravitsemuksellisesti melko samankaltainen kuin kivikauden ihminen.

Hyvä kuvaus kivikautisesta ruokavaliosta löytyy Rahola Oyn mainiosta blogista Raholan syötäviä sanoja! Pieni ote: paleoliittinen ruokavalio, jota myös alkuperäiseksi, metsästäjän, keräilijän jne. ruokavalioksi nimitetään, perustuu siihen, että ihminen syö vain niitä ruokia, joihin elimistö on vuosimiljoonien aikana sopeutunut. Tämä tarkoittaa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, marjoja, pähkinöitä, lihaa, kalaa ja äyriäisiä. Yksipuolisuuden välttämiseksi on vihannesten ja juuresten valikoimaa vaihdeltava runsaasti. Perunaa sukulaisineen ei lasketa juurekseksi, joten sen syömistä tulee rajoittaa. Väkirehulla kasvatettujen eläinten lihaa vältetään ja suositaan luonnonruokaa syöviä kesyjä eläimiä sekä tietenkin riistaa.

Käy myös lukemassa LowCarb-sivun kooste paleodieetistä. Paleoliittisen ruokavalion ruokapyramidissa (klikkaa kuvaa suuremmaksi) ei löydy teollisesti tuotettuja ruokia, ei eineksiä tai makeisia, ei leipää tai maitoa eikä sipsin häivääkään. Periaatteessa siinä on siis pelkästään sellaista mitä on luonnosta löydettävissä - joko metsästäen, kalastaen tai keräillen. Tällainen ruokavalio yhdistettynä sen aikaiseen, nykyistä paljon suurempaan, liikuntaan takasi ihmiselle hyvän terveyden. Mutta myös nykyajan ihminen voi ammentaa tästä ruokavaliosta terveyttä ja hyvinvointia vaikka ei niin kovasti liikkuisikaan. Hiilihydraatit jäävät joka tapauksessa tarpeeksi alhaiselle tasolle, ja keho toimii rasvanpoltolla kuten muilla vhh- ruokavalioilla.

Hiilaritietoisten sivuilla löytyy myös hyvä syventävä artikkeli erilaisista paleodieeteistä. Kivikautinen ruokavalio on yksi hyvä vaihtoehto vähähiilihydraattisten ruokavalioiden joukossa, ja toimii varmasti useimmille, jotka siihen paneutuvat. Olennaista on, että jokainen löytää itselleen jonkin sortin ruokavalion sen sijaan, että syö umpimähkään ja/tai kulloistenkin ravintosuositusten mukaisesti mutta omaa kehoansa kuuntelematta.

Yhteenvetona voisi sanoa, että luonnosta on löydettävissä kaikki mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Siellä on kaikki tarvittava proteiini, rasva, hiilihydraatti, kuidut, mineraalit ja vitamiinit. Kuituja ei ole pelkästään ihmisen valmistamassa leivässä, rasvaa ei tarvitse keinotekoisesti eliminoida elintarvikkeista vaan jokainen voi tehdä päätöksensä itse, vitamiinit ovat parhaimmillaan tuoreessa tavarassa ja hiilihydraatteja ei tarvitse kuin sen verran mitä tulee kaiken luonnollisen mukana. Kun ravinto on tarpeeksi luonnotonta ja olemme kaukana alkuperäisestä ravinnosta, emme voi odottaa muuta kuin terveyden rapistumista. Kivikautinen ruokavalio mukautettuna nykyajan oloihin saattaa olla monille meistä juuri se oikea!

UUTISISSA
Ei nälkää, ei jojoilua, kilot pysyvät poissa (IS 12.2.2014)
Googlatuin dieetti tehoaa oikeasti (IS 12.2.2014)
.
KIRJALLISUUS
Heljä Suuronen-Geib: Kivikautinen ruokavalio (2002)
Heljä Suuronen-Geib: Melkein kivikautinen keittokirja - luonnonmukaista lähiruokaa (2006)
Sally Fallon & Mary Enig: Eat fat, lose fat (2005). Suomeksi Syö rasvaa ja laihdu

LINKIT
The Paleo Diet (Dr. Cordain) - Tuomon kivikautiset ruokasivut - YLE

Päivitetty 12.2.14

tiistai 19. toukokuuta 2009

Rasva

Aloitetaan tämä tärkeä aihe hyvällä otteella: Useimmat meistä syövät aivan liian vähän rasvaa. Me tarvitsemme rasvaa! Rasvaa tarvitaan kylmän pitämiseen loitolla, rasvanpolttoon, aivoille, energiaksi, ja jotta ihomme pysyisi pehmeänä ja joustavana. Me tarvitsemme rasvaa pysyäksemme terveinä ja voidaksemme hyvin! Rasva pitää myös näläntunteen kauemmin poissa pienemmällä energiamäärällä!

Rasvan rooli ihmiselämässä on kummallinen juttu. Jostain niin luonnollisesta ja tarpeellisesta aineesta on tehty asia, jota pitäisi kaikin tavoin välttää. Elämme "vähärasvaisessa" maailmassa, jossa lihavuudesta on tullut pandemia, ja kaiken aikaa meitä patistetaan syömään yhä rasvattomampia ja jopa täysin rasvattomia tuotteita. Jossain mättää.

Yksinkertaistettuna voisi sanoa näin: mitä vähemmän rasvaa syömme aterioidessamme, sitä enemmän syömme rasvaa aterioiden ulkopuolella - erilaisina tekee-mieli-annoksina kun keho selvästikin yrittää kompensoida. Näin saamme runsaasti hiilihydraatteja, joita jo ennestään saamme aivan tavallisen peruna-riisi-pasta-leipä-yhdistelmillä. Hiilihydraattien runsaus puolestaan takaa sen, että iso osa niistä ei koskaan tule käytettyä päivittäiseen energiankulutukseen (nykyihminen kun kuluttaa energiaa aika vähän) vaan varastoituu kehoon rasvana. Rasvan syöminen ei siis ole ongelma, vaan sen syömättömyys.

Tänään Helsingin Sanomissa on juttua lihavuudesta otsikolla Lihominen uhkaa pilata suomalaisten maksat. Tottahan se on, mutta vain määrättyyn pisteeseen asti. Artikkelin kirjoittaja on rasvapelon uhri hänkin, joka ei näytä ymmärtävän sitä seikkaa, että eläinrasva ei ole se mörkö vaan tämä ylenmääräinen hiilihydraattien syöminen yhdistettynä vähäiseen liikuntaan (tai jopa liikkumattomuuteen). Ja iso osa hiilihydraateista tulee myös sokerista, jota laitetaan nykyään vähän joka elintarvikkeeseen.

Eri rasvatyypit
Rasvat jaotellaan eri rasvatyyppeihin. Yksi jako menee siinä onko rasva pehmeää vai kovaa. Öljyt ovat pehmeitä, samoin margariini. Voi on kovaa, samoin kookosrasva. Mutta huoneenlämmössä kaikki sulaa, puhumattakaan ruumiinlämmössä. Mikään rasva ei pysy kovana eikä jää kovana seikkailemaan kropassamme vaan sulautuu osaksi aineenvaihduntaamme, joka onkin sitten täyttä - kemiaa! Aineet kirjaimellisesti vaihtuvat ruoansulatuksessa ja sen jälkeisissä prosesseissa.

Rasva on oleellinen osa tervettä elämää. Sanotaan, että vesi paras voitehista. Rasva tulee heti perässä. Kun ravinnosta poistetaan rasva, jää suuri osa meistä kaipaamaan jotain lisää. Makeannälkä kasvaa, ja usein tämä makea halutaan yhdistää johonkin rasvaiseen. Keho kompensoi. Jäätelöä ja suklaata menee, tai sitten vain rasvaisia perunalastuja, joissa peruna lihottaa ja rasvan ollessa haitallista transrasvaa, siitäkään ei ole mitään hyötyä vaan pelkästään haittaa.

Rasvat jaetaan myös tyydyttyneisiin ja tyydyttämättömiin rasvahappoihin. Nämä vielä kerta- ja monityydyttämättömiin. Olennaista on tietää, että ihminen tarvitsee kaikenlaisia rasvoja voidakseen hyvin, ja että kehomme kykenee muodostamaan kaiken tarvittavan paitsi kahta rasvahappoa: omega-3 sekä omega-6 (näistä lisää alempana) eli nämä meidän täytyy saada ravinnostamme. Ja hyvin olennaista on tietää, että transrasvat, joita ravintomme on pitkään ollut pullollaan (margariinit, sipsit, makeiset), ovat ihmiselle suureksi haitaksi.

Kasvirasvat ja eläinrasvat
Rasvat jaotellaan myös sen mukaan mistä ne tulevat, eli kasveista vai eläimistä. Tämän päivän maailmassa (2009) eläinrasvat ovat huonossa huudossa, ja virallisesti suositellaan kasvirasvoja ja erilaisia keinorasvoja (margariineja). Mutta eläinrasvat, vaikkakin kovia ja tyydyttyneitä, ovat lähempänä ihmisen omaa rasvaa kuin esimerkiksi kasvirasvat. Ne eivät myöskään rasvoita (s.o. lihota) meitä entisestään vaan mukautuvat sulavasti aineenvaihduntaamme kunhan emme lappaa kehojamme täyteen hiilihydraatteja.

Kasviöljyissäkin on suuria eroja eikä vaan hinnan puolesta. Joskus kannattaisi jättää kauppaan se halvin pullo, ja ostaa laatua. Kookosöljyä ja oliiviöljyä voi suositella koska tahansa - käy lukemassa tästä kookosöljyfoorumia!

Omega-3 ja omega-6
Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat välttämättömiä aivojen normaalille kehitykselle ja toiminnalle, mutta monesti ne puuttuvat nykyajan ruokavaliosta. Niitä esiintyy kaloissa ja äyriäisissä sekä joissakin pähkinöissä ja siemenissä sekä vihreissä lehtivihanneksissa. Kaikki ihmiset tarvitsevat riittävän määrän näitä tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä aivojen toimintaa että fyysistä terveyttä varten (Wiki). Omega-kuutosta saa usein helpommin kuin omega-kolmosta, ja kuitenkin näiden välillä tulisi vallita tasapaino.

Oleiinihappo
Oleiinihappo on tyydyttämätön rasvahappo, jota on runsaasti erityisesti oliivi- ja rypsiöljyssä. Se välittää ohutsuolesta aivoihin ruokahalua pienentävän signaalin laukaisemalla suolistossa tietyn hormonin syntymisen. Tätä voidaan käyttää liian syömisen hillitsemiseen ja siten ylipainon välttämiseen, arvelevat amerikkalaistutkijat. (Ylen tiedeuutiset10/2009)

Solujen rasvat
Solujen rasvat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: fosfolipidit, glykolipidit ja kolesteroli. Kolestroli lienee näistä tunnetuin ja kiistanalaisin. Se on rasva, joka pohjautuu steroideihin, ja jota ihminen sekä saa ravinnosta että tuottaa itse.

Rasvasolut
Ylen tiedeuutisten mukaan rasvasolut eivät lisäänny aikuisuudessa, mutta: "...solut itsessään uusiutuvat. Lihavilla ihmisillä rasvasolujen uusiutuminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin hoikilla ihmisillä, osoittaa Ruotsin Karoliinisessa sairaalassa tehty tutkimus. Havainto selittää osaltaan miksi ylipainon pudottamisen jälkeen on vaikea säilyttää saavutettu alempi paino; rasvasoluja on yhtä paljon kuin ennenkin, ne uusiutuvat ja kaipaavat täytettä.".

Rasvapoltto
Voimme käyttää kehomme polttoaineena hiilihydraatteja. Näistä vaan on monelle meistä harmia kun emme liiku tarpeeksi ja hiilihydraattien sokerit varastoituvat rasvaksi. Onneksi on olemassa paljon kätevämpi vaihtoehtoinen polttoaine eli rasva. Kun hiilihydraattien saanti pidetään tarpeeksi matalana, ihmiskeho oppii käyttämään polttoaineenaan ravinnosta saamaansa rasvaa. Ja tämä rasva ei varastoidu kehoon - kunhan siis emme samalla nauti liikaa hiilihydraatteja. Tästä lisää myöhemmin.

Rasvamyytit
Myyttejä on monenlaista mitä tulee rasvaan! Ravitsemus ja terveysblogissa on niistä mainio kooste. Kiitos Jari Ristiranta! Myyttejä ja muuta asiaa rasvasta käsitellään myös täällä Hiilaritietoisten blogissa - täynnään asiaa rasvasta!


Tämä artikkeli on kesken ja tulee olemaan jatkuvan päivityksen kohteena.

Päivitetty 19.5.2009

maanantai 18. toukokuuta 2009

Marjat

Marjat ovat mitä mainioin hiilihydraattilähde. Ne ovat todella terveellisiä, käteviä sellaisenaan sekä ruoanlaitossa, ja tuovat mukavaa piristystä ja väriä vhh-ruokavalioon.
Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Mustikka
on perisuomalainen marja, jota on poimittu metsissä kautta aikojen. Ja siellä ne marjat odottavat metsissä noutajiaan vieläkin - niin meillä kuin muualla. Mustikassa on paljon hyviä ravintoaineita. Marjoissa on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja, ja ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä.

Viime aikoina mustikan terveellisyys on korostunut entisestään. Amerikkalaisen terveysjärjestön USDA:n mukaan mustikka sisältää enemmän tärkeitä antioksidantteja kuin useimmat hedelmät. Se hidastaa vanhenemista ja nostaa vastustuskykyämme moniin sairauksiin, myös syöpään. Ilta-Sanomissa kerrotaan mustikan vaikutuksesta vatsarasvaan (4/09), ja RikkiMikko kirjoittaa blogissaan että kannattaa toki kerätä mustikka eikä ostaa pilleri.

Mustikka maistuu hyvältä esimerkiksi maustamattoman jugurtin lisänä yhdessä pähkinöiden kanssa, tai miksei tehdä siitä vaikka pirtelöä kokomaitoon. Mustikassa on oikeastaan vain yksi huono puoli: joskus se sottaa!

Mansikka
Niin puutarhamansikat kuin villinä kasvavat serkkunsa aho- eli metsämansikat ovat monelle meistä herkkua. Lapsena niitä keräsi oljen varteen, nyt niitä ostaa enimmäkseen lähikaupan hyllyltä tai laatikoittain torilta, mutta aina ne ovat yhtä herkkua ja terveellistä. Mansikat eivät - kuten jokainen meistä varmaan tietää - säily kovin kauaa hyvinä. Normidieetillä niistä tehdään paljon hilloa, mutta koska emme halua sokeria pilaamaan tätä hienoa luonnontuotetta ja sen terveydellisiä vaikutuksia, pakastaminen on hyvä vaihtoehto.

Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa voimme hyvillä mielin herkutella mansikalla oikein olan kautta. Vai miltä kuulostaa lautasellinen mansikoita vispikerman kera? Tällainen jälkiruoka korvaa helposti jäätelön mennen tullen, vaikka toki voi lisätä vähän vaniljajäätelöäkin sekaan jos niikseen tulee.

Vadelma
Pakkasmarjan sivuilta löytyy hyvää tietoa niin vadelmasta kuin muistakin marjoista. Vadelma sisältää runsaasti magnesiumia ja kalsiumia, ja sopii hyvin esimerkiksi mustikan kanssa marjapirtelöön tai jugurttiin.

Puolukka
Puolukka on tunnettu kirpeydestään, mutta tiedätkö miten terveellinen se oikeastaan on? Puolukan kasvihormonin, lignaanin, uskotaan ehkäisevän osteoporoosia ja rintasyöpää. Katso lisää Wikipedia-linkistä samoin kuin tässä alta.

Yllä mainittujen marjojen ravintoarvot Finelin mukaan:
mustikka mansikka vadelma puolukka

Marjastamaan!
Marjat odottavat joka vuosi metsässä kerääjiään, ja jos et itse kerkiä, jaksa tai voi lähteä keräämään, käy ostamassa marjat edullisesti kesätoreilla - ja tue näin torikauppiaitamme sekä tuhansia marjanpoimijoita ympäri Suomea! Sitten vaan marjat pakastimeen ja koko vuoden saanti on turvattu! Metsään, tai ainakin melkein perille, pääsee kai yleisilläkin kulkuneuvoilla, mutta auto on tietenkin kätevä väline saada se toivon mukaan suuri saalis kotiin asti. Joten ellei autoa ole, kannattaa kysyä josko joku autollinen haluaisi metsäseuraa. Ja koiran kanssa on mukava mennä yksinkin.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Palkitse itsesi

Kun on onnistunut tiputtamaan painoaan oikein kunnolla, on aika ja täysi oikeus, ja melkeinpä velvollisuus, palkita itsensä! Saavuttaessasi esimerkiksi kymmenen kilon rajapyykin, puhumattakaan suuremmista tasaluvuista (ja ei sen tarvitse tietenkään edes olla mikään tasaluku), on aika vähän pysähtyä, onnitella itseään ja suoda itselleen jotain erikoista. Ja jos muut ympärillä eivät ymmärrä onnitella tai suoda tätä sinulle, ota mukaan joku joka ymmärtää ja osaa arvostaa!

Osta itsellesi vaikka pokaali ja kaiverruta siihen saavuttamasi painonpudotus päivämäärineen - ja jätä tilaa seuraavalle painolle! Tai kaiverruta siihen jotain neutraalimpaa, silti tiedostaen, että se on juuri sinun pokaalisi. Pane soimaan Tina Turnerin Simply The Best, tai jokin muu hieno biisi - ja nauti! Elämässä täytyy olla hetkiä jolloin ylistää ja onnitella itseään, ja tämä on sellainen! Usko myös pitäväsi tämä paino ja saavuttavasi mahdollisesti haluamasi alempikin paino, ja juo tästä voitonmaljastasi joka kerta kun tiputat yhden lisää kilon - vapaavalintainen juoma! Rakkaudessa ja sodassa on kaikki sallittua! Turha miettiä miten kaikki voi kuivua kokoon tai mennä pieleen joskus hamassa tulevaisuudessa - elä tässä hetkessä ja nauti!

Tässä alla muutama lisäehdotus tavoista juhlia - jälleen kerran aakkosjärjestyksessä, ja lisää saa ehdottaa! Tee oma lista.

Elokuvailta
Golfkierros
Hiihtosetti ensi talveksi, hotelliloma
Italianmatka
Kampaaja, karppitreffit, kaupunkiloma, kengät, kokovartalohieronta, konsertti
Laskettelumatka
Manikyyri, matka
Nuotio, jossa polttaa poroiksi isoksi käyneet vaatteet
Oopperailta
Pedikyyri
Ravintolailta, risteily
Saunailta hotellissa
Teatteri-ilta
Uutta vaatetta
Vyöhyketerapiaa
Ystävätreffit

lauantai 16. toukokuuta 2009

Matkalla Tallinnaan

Matkalla Tallinnaan? Kenties haluat muutaman hyvän vihjeen siitä minne mennä syömään vähähiilihydraattisesti ja muutenkin tässä läheisessä ja kuitenkin aika erilaisessa naapurikaupungissamme? Käydään ensiksi läpi Tallinnan ravintolat, sitten kahvilat, ja lisävinkkejä saa antaa matkan varrella! Kiitos karppifoorumille vihjeistä!

Vanhan kaupungin ravintolat
Controvento Vene 14
Italialaiseen tapaan lisukkeet tilataan erikseen - ei siis ongelmaa karpillekaan.

Kloostri ait Vene 14
"Ruoka oli maittavaa, todella edullista ja sitä oli riittävästi. Pääruoan kanssa saa valita lisukkeen ja yhtenä vaihtoehtona oli grillatut vihannekset. Itse söin salaatin johon ei oltu tungettu kastiketta. Kaverin grillattuja rehuja maistoin ja ne oli oikein maukkauta, kevyesti maustettu jollain soijakastikkeen tyyppisellä mutta sitä oli vain vähän. Ravintola oli erittäin viihtyisä ja siellä sai ihan perushyvää palvelua. Menen ehdottomasti toistekin!"

Olde Hansa Vana Turg 1
Miljöö suoraan Disney Worldista ja menu suoraan viikingeiltä! Alkupalaksi saa kuivalihaa. Käykää katsomassa kolmannen kerroksen vessat!

Oliver Viru 3
monikansallinen pihvi- ja seurusteluravintola. Puu-ukkeli oven edessä.

Peppersack Viru 2

Sisalik Pikk 30
Kellarikerroksessa. Pääruoka ja lisukkeet erikseen. Saatavilla perunoiden lisäksi mm. grillattuja kasviksia. Lisää kommentteja: Ruoka oli herkullista, lapsillekin oli kivat ruuat eikä vaan jotain nakkeja ja ranskalaisia. Sisustuskin oli kiva, ranskalaistyylinen meininki, vessassakin sellainen kivinen lavuaari kuin jossain Välimeren rannan villassa.

Vana ema
Pieni kellariravintola. Ruuhkaiseen aikaan kannattaa kysellä pöytää etukäteen. Ei löydy nettisivuja.

Tallinnan muut ravintolat
Argentiina, Pärnu Mnt. 19
Mahtava pihviravintola. Ihanat pihvit ja isot annokset. Paikka on aika pieni ja suosittu, joten pöytävaraus kannattaa tehdä.

Ja jos nälkä pääsee yllättämään kaupungilla kävellessä, kävele lähimmälle R-kioskille ja osta yksi Beef Jerky-pussi ja janojuoma päälle!

Tallinnan Kahvilat
Tätä päivitetään....

Tässä vielä hyvä linkki Tallinnan eri ravintoloihin ja kahviloihin (englanninkielinen)

Karppi.info
Karppausfoorumilla on useita tätä aihetta koskevia juttuja, tässä niistä yksi ja toinenkin!

Kruunut ja eurot
Tätä ei kohta enää tarvitakaan kun naapurimaa siirtyy käyttämään euroja, mutta tässä vielä pikku kruunu-euro-lista:
1= 0.064€......15= 0.96€..........65= 4.15€........250= 15.60€
2= 0.13€.......20= 1.28€..........70= 4.47€........300= 19.17€
3= 0.19€.......25= 1.60€..........75= 4.80€........350=22.40€
4= 0.26€.......30= 1.92€..........80=5.11€........400=25.56€
5= 0.32€.......35= 2.24€..........85=5.43€........450=28.76€
6= 0.38€.......40= 2.56€.........90= 5.75€........500=31.95€
7= 0.45€.......45= 2.88€..........95=6.07€........550=35.15€
8= 0.51€........50= 3.20€.......100=6.39€........600=38.34€
9= 0.58€........55= 3.51€.......150=9.60€........650=41.54€
10= 0.64€......60= 3.83€......200=12.78€......700=44.73€

Eesti keel
Entä miten olisi, haluaisitko rääkidä eesti keelt Tallinnassa? Ylen hyvä linkki tässä. Ja tässä vielä 18-sivuinen tulostettava matkasanakirja (pdf-muodossa, kannattaa avata toiseen ikkunaan).

The Baltic Guide
The Baltic Guide on se lehti, minkä saa laivoilta, ja jossa on paljon vihjeitä esimerkiksi Tallinnan ravintoloista. Tässä sen online-versio. Ota paperinen versio mukaan laivalta.


Päivitetty 29.5.2009

perjantai 15. toukokuuta 2009

Basta, pasta!

Pastaa on monenlaista. On makaroonia, spagettia, gnocchia, nuudeleita, farfallia ja tagliatellia. Ja lista jatkuu. Lapsuuden lihamakaronilaatikot ja jauhelihaspaghetit lienevät useimmille meistä tuttuja, samoin nuo pastan vähän nykyaikaisemmat muodot.

Mutta mitä pasta oikeastaan on? Enimmäkseen vettä ja vehnäjauhoa, eli melkein kuin vehnäleipää ilman hiivaa. Siihen voidaan lisätä kananmunaa, suolaa, ja vaikka pinaattia ja tomaattia tuomaan väriä, mutta silti se on enimmäkseen vehnää. Joskus myös kaurasta tai rukiista valmistettua - eli leipää vähän eri muodossa.


Pastan ravintoarvot
proteiinia 13 %, rasvaa 3 %, hiilihydraatteja 84 %. Pasta vaikka missä muodossa ja minkäkuituisena ja -värisenä ei ole siis mikään ihannejuttu vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa. Makaronilaatikko, spaghetti jauhelihakastikkeella, lasagne - kaikki se jättää väsyneen olon ja varastoituu osittain rasvaksi - olemme kirjaimellisesti vehnän kyllästämiä. Hiilihydraatteja tulee roimasti, olo on sen mukainen, ja pian tekee mieli jotain hyvää.

Ei etteikö pasta olisi hyvää (karppiintunut suu voi tosin olla asiasta jyrkästi eri mieltä)! Mutta mitä se tekeekään keholle! Jos nyt ihan ehdottomasti on saatava vaikka spaghettia, kannattaa ainakin keittää se al dente - eli kiehauttaa se niin, että se jää hivenen kovaksi (dente tarkoittaa hampaita) jolloin kaikki sen B-vitamiini ei liukene keitinveteen. On myös olemassa low-carb pastaa, jonka ainesosia ovat soija, vehnägluteeni, munanvalkuainen, riisijauho ja suola. Se sisältää enemmän proteiinia ja kuitua, mutta sekin on vain, muistutettakoon nyt vielä - pastaa.

Ensin oli kolme
Oli peruna, riisi ja pasta. Aterian kolme perustaa. Näin meille on jo koulun köksätunnilla opetettu. Mutta nämä kolme eivät ole edes samalla lähtöviivalla. Peruna ja riisi sentään kasvavat luonnossa, mutta pasta on ihmisen keksimä vehnätuote. Jäljelle jää siis kaksi. Niistä myöhemmin.

Mitä pastan tilalle?
Vaikka mitä! Lihamakaronilaatikon sijaan voimme tehdä maukasta kaalilaatikkoa, ja spaghetin voimme korvata tuoreilla kasviksilla - nehän loistavat yleensä poissaolollaan spaghettilautasella, johon ei yleensä mahdu mitään muuta kuin iso läjä spaghettia ja päälle spaghettikastike ja kenties juustoa. Ähky tulee paljon vähemmästäkin. Pastaa ei ole hyvä korvata siis myöskään riisillä tai perunalla. Pastan voi korvata suuremmalla määrällä kasviksia ja herkullisilla kermaan tehdyillä kastikkeilla. Pastaa tulee yllättävän vähän ikävä - jos ollenkaan.

Pasta ja urheilu
Kestävyysurheilu eli esimerkiksi pitkät matkat juosten, hiihtäen tai kävellen vaativat paljon energiaa, ja erään hyvän tavan tankata lisäenergiaa sanotaan olevan pastan muodossa. Mutta on toki muitakin tapoja. Pasta on vaan se mainostetuin. Hiilihydraatit eivät ole pahasta kunhan ne myös kuluttaa, eli jos kulutat paljon, voit myös syödä paljon - jopa hiilihydraatteja.

Ja otsikko Basta, pasta! tarkoittaa tietenkin Riittää, pasta!