Kilpirauhanen

Kilpirauhanen sijaitsee kurkunpään alapuolella ja koostuu kahdesta lohkosta. Näissä on pallomaisia rakkuloita, jotka imevät itseensä jodi-ioneita verestä ja valjastavat ne kilpirauhashormonien tuotantoon. Nämä hormonit säätelevät elimistömme aineenvaihduntaa, proteiinituotantoa ja kehon lämpötilaa sekä vaikuttavat sydämen lyöntitiheyteen. Terve ihminen saa kaiken näiden hormoneiden tuottamiseen vaadittavat ainesosat syömästään ravinnosta, ja terveen ihmisen kilpirauhanen erittää hormonejaan juuri tarvittavan määrän.

Kilpirauhashormonit
Kilpirauhasen erittämät hormonit ovat T4 eli tyroksiini sekä T3 eli trijodotyroniini (näistä lisää alempana). Näiden hormonien tuotantoa säätelee TSH eli tyreotropiini, jota aivolisäke erittää. Lisäksi kilpirauhanen erittää kalsitoniinia, joka säätelee elimistömme kalsium-fosfori-aineenvaihduntaa.

Umpieritys
Kilpirauhanen on osa umpieritysjärjestelmää, jossa tiehyeettömät umpirauhaset erittävät kemiallisia välittäjäaineita, hormoneja, jotka kiertävät verenkierrossa ja vaikuttavat toisiin elimiin. Lue lisää tästä.

Aivot ja kilpirauhanen
Aivolisäke erittää siis tyreotropiinia, joka säätelee kilpirauhashormonien tuotantoa. Sen kansainvälinen nimi TSH eli thyroid stimulating hormone kertookin selvästi mistä on kyse. TSH kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, ja säätelee näin energian tuotantoa tarpeen mukaan. Kun T3 ja T4 hormoneja on tarpeeksi, tyreotropiinia erittyy vähemmän - ja päinvastoin.

Tyroksiini (T4)
Tyroksiinia erittyy koko eliniän. Sen muodostumisessa tarvitaan erityisesti tyrosiinia (aminohappo) ja jodia (hivenaine). Nuorella tyroksiini säätelee kasvunkehitystä ja aikuisella aineenvaihduntaa. Se on kilpirauhashormoneista kenties tunnetuin vaikka se onkin ns. inaktiivinen hormoni ja sen suora vaikutus aineenvaihduntaan vähäinen. Mutta vapaan tyroksiinin mittaaminen verestä kuvastaa selkeämmin kilpirauhasen toimintaa: kun tyroksiinia on vähän tiedetään varmuudella, että on kyseessä kilpirauhasen vajaatoiminta.

Trijodityroniini (T3)

Trijodityroniini on aktiivinen kilpirauhashormoni. Se käynnistää prosessin, jossa glukoosi muuntuu ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi. ATP on energiaa sisältävä yhdiste, jota elimistö käyttää energian lähteenä. Osa trijodityroninia syntyy muissakin elimissä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy kun kilpirauhanen ei enää pysty erittämään riittävästi T4 ja T3-hormoneja. Tämä on melko yleinen sairaus, joka on yleisempää naisilla kuin miehillä. Vajaatoimintaan voi olla lukuisia syitä. Joissakin maissa vajaatoiminta on ollut seurausta ravinnossa olevan jodin puutteesta, mutta se on harvoin syy Suomessa, jossa jodia lisätään suolaan. Vajaatoiminnassa puuttuva tyroksiini voidaan korvata synteettisellä tyroksiinilla. Lue täältä vajaatoiminnan syistä ja oireista.

Vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa väsymys, lisääntynyt unen tarve, palelu, painonnousu, turvotukset, ummetus, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta ja masennus. Hiukset saattavat myös muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtökin on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Vajaatoiminta aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisää keskenmenon vaaraa. Lapsilla kasvun hidastuminen on keskeinen oire, ja pahimmillaan seurauksena on kretinismi.

Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)

Ei yhtä yleistä kuin vajaatoiminta. Liikatoiminnassa kilpirauhashormonien pitoisuus on lisääntynyt veressä ja kudoksissa. Tätä esiintyy Suomessa noin yhdellä prosentilla väestöä. Liikatoiminnan seurauksena aineenvaihdunta on liian nopea. Oireina muun muassa laihtuminen lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta, sydänoireet, lisääntynyt hikoilu, lämmönsietokyvyn huononeminen, uupumus, lihasheikkous, hermostuneisuus. Hoidetaan mm kilpirauhasen toimintaa estävillä tyreostaateilla.

VHH ja kilpirauhanen

Käy lukemassa muun muassa täältä karppausfoorumin keskustelua aiheesta. Foorumilla on laaja ja monivuotinen kokemus eri hoidoista ja siitä, miten voisimme ravinnon avulla vaikuttaa vajaa- tai liikatoimintaan. Mutta kaiken perustana on ensin mittauttaa omat arvonsa, sillä luulo ei ole tiedon väärtti. Verestä mitataan tyroksiinin (T4) sekä tyreotropiinin (THS) tasot.

Lähteet: Kilpirauhas.info, Metabolic Typing Keskus, Suomen Kilpirauhasliitto, Wikipedia
Tätä artikkelia tullaan jatkamaan, ja muun muassa kytkemään aiheesta käytävään laajaan keskusteluun. Tutkimuksia tehdään tälläkin alalla ja uutta tietoa kilpirauhashormoneista, vajaatoiminnan ehkäisystä ja hoidoista tulee kaiken aikaa lisää.