Basta, pasta!

Pastaa on monenlaista. On makaroonia, spagettia, gnocchia, nuudeleita, farfallia ja tagliatellia. Ja lista jatkuu. Lapsuuden lihamakaronilaatikot ja jauhelihaspaghetit lienevät useimmille meistä tuttuja, samoin nuo pastan vähän nykyaikaisemmat muodot.

Mutta mitä pasta oikeastaan on? Enimmäkseen vettä ja vehnäjauhoa, eli melkein kuin vehnäleipää ilman hiivaa. Siihen voidaan lisätä kananmunaa, suolaa, ja vaikka pinaattia ja tomaattia tuomaan väriä, mutta silti se on enimmäkseen vehnää. Joskus myös kaurasta tai rukiista valmistettua - eli leipää vähän eri muodossa.

Pastan ravintoarvot
proteiinia 13 %, rasvaa 3 %, hiilihydraatteja 84 %. Pasta vaikka missä muodossa ja minkäkuituisena ja -värisenä ei ole siis mikään ihannejuttu vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa. Makaronilaatikko, spaghetti jauhelihakastikkeella, lasagne - kaikki se jättää väsyneen olon ja varastoituu osittain rasvaksi - olemme kirjaimellisesti vehnän kyllästämiä. Hiilihydraatteja tulee roimasti, olo on sen mukainen, ja pian tekee mieli jotain hyvää.

Ei etteikö pasta olisi hyvää (karppiintunut suu voi tosin olla asiasta jyrkästi eri mieltä)! Mutta mitä se tekeekään keholle! Jos nyt ihan ehdottomasti on saatava vaikka spaghettia, kannattaa ainakin keittää se al dente - eli kiehauttaa se niin, että se jää hivenen kovaksi (dente tarkoittaa hampaita) jolloin kaikki sen B-vitamiini ei liukene keitinveteen. On myös olemassa low-carb pastaa, jonka ainesosia ovat soija, vehnägluteeni, munanvalkuainen, riisijauho ja suola. Se sisältää enemmän proteiinia ja kuitua, mutta sekin on vain, muistutettakoon nyt vielä - pastaa.

Ensin oli kolme
Oli peruna, riisi ja pasta. Aterian kolme perustaa. Näin meille on jo koulun köksätunnilla opetettu. Mutta nämä kolme eivät ole edes samalla lähtöviivalla. Peruna ja riisi sentään kasvavat luonnossa, mutta pasta on ihmisen keksimä vehnätuote. Jäljelle jää siis kaksi. Niistä myöhemmin.

Mitä pastan tilalle?
Vaikka mitä! Lihamakaronilaatikon sijaan voimme tehdä maukasta kaalilaatikkoa, ja spaghetin voimme korvata tuoreilla kasviksilla - nehän loistavat yleensä poissaolollaan spaghettilautasella, johon ei yleensä mahdu mitään muuta kuin iso läjä spaghettia ja päälle spaghettikastike ja kenties juustoa. Ähky tulee paljon vähemmästäkin. Pastaa ei ole hyvä korvata siis myöskään riisillä tai perunalla. Pastan voi korvata suuremmalla määrällä kasviksia ja herkullisilla kermaan tehdyillä kastikkeilla. Pastaa tulee yllättävän vähän ikävä - jos ollenkaan.

Pasta ja urheilu
Kestävyysurheilu eli esimerkiksi pitkät matkat juosten, hiihtäen tai kävellen vaativat paljon energiaa, ja erään hyvän tavan tankata lisäenergiaa sanotaan olevan pastan muodossa. Mutta on toki muitakin tapoja. Pasta on vaan se mainostetuin. Hiilihydraatit eivät ole pahasta kunhan ne myös kuluttaa, eli jos kulutat paljon, voit myös syödä paljon - jopa hiilihydraatteja.

Ja otsikko Basta, pasta! tarkoittaa tietenkin Riittää, pasta!