Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole vain keino tiputtaa painoa. Se on elämäntapa. Tottakai moni ryhtyy tälle dieetille (s.o. ruokavaliolle) laihtuakseen, mutta enemmän kuin mistään muusta tässä on kyse ruokahalun tervehtymisestä ja sen tuomista terveydellisistä eduista - niin henkisessä kuin fyysisessä mielessä. Ihminen on kemiallinen olento, jonka ruokahalun säätö on loppujen lopuksi aika yksinkertainen. Pienellä osalla väestöstä hiilihydraatit eivät nostata merkittävästi ruokahalua, mutta todella monella asia on näin: mitä enemmän hiilihydraatteja saat sisääsi (kuten kuvan pizzalla), sitä enemmän haluat niitä lisää - ruokahalu kasvaa syödessä!Mutta näin ei tarvitse olla! Skenaarion, jossa yksi voileipä ei riitäkään vaan täytyy mennä tekemään toinen - tai missä muutama sipsi ei riitäkään vaan menee koko pussi - tällaisen skenaarion voi jättää taakseen kun ymmärtää ja hyväksyy sen, että hiilihydraatit ruokkivat ruokahalua! Ja vastaavasti hiilihydraattien rajoittaminen tervehdyttää sen.
Kun valjastamme hiilihydraattien sijaan kehon polttoaineeksi rasvan, alamme olla oikeilla jäljillä. Ruokahalu asettuu omiin terveisiin uomiinsa. Se on hallittavissa, se ei villitse meitä ostamaan jos jonkinmoista sokeripatukkaa, kolmioleipää tai energiajuomaa nostaaksemme verensokeriamme ja taas jaksaaksemme. Vaan se muistuttaa meitä olemassaolostaan terveellä nälällä, jonka tyydytämme proteiineilla, rasvalla ja vähäisellä määrällä hiilihydraatteja. Se hiilihydraattiraja, jonka puitteissa ruokahalu on täysin hallittavissa, on vaan jokaisen meistä löydettävä itse.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti