Ihmiskehon koostumus

Ihminen on osa luontoa ja hänessä on kaikki luonnon alkuaineet. 99% ihmiskehosta muodostuu näistä kuudesta alkuaineesta: happi, hiili, vety, typpi, kalsium ja fosfori.

Suurin osa ihmiskehosta eli noin 70% on vettä - hapen ja vedyn yhdistettä (lukema voi vaihdella henkilön koosta ja myös päivittäisistä vaihteluista riippuen 55 prosentista 78 prosenttiin). Vettä on soluissa solutyypistä riippuen 65-90 prosenttia niiden painosta. Muista pitoisuuksista voidaan sanoa, että ihmiskehossa oleva hiili riittäisi täyttämään muutaman grillihiilipussin, raudasta saisi pari tukevaa naulaa ja rikki riittäisi pariin tulitikkurasiaan.

Ihmiskehon alkuaineet
1. Happi (65%)
2. Hiili (18%)
3. Vety (10%)
4. Typpi (3%)
5. Kalsium (1.5%)
6. Fosfori (1.0%)
7. Kalium (0.35%)
8. Rikki (0.25%)
9. Natrium (0.15%)
10. Magnesium (0.05%)
11. Kupari, sinkki, seleeni, molybdeeni, fluori, kloori, jodi, mangaani, koboltti, rauta (0.70%)
12. Litium, strontium, alumiini, silikoni, lyijy, vanadiini, arsenikki, bromi (vähäisiä määriä)

Listalla ei näy rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja joita käytämme ravinnoksemme. Ja syy on tietenkin se, että ne eivät ole alkuaineita vaan eri alkuaineiden yhdistelmiä. Mutta mennäänpä vähän eteenpäin.

Ihmiskehon rakennusaineet

Meillä on luusto, lihaksisto ja elimistö. Meissä on myös hermoverkosto, verenkierto ja hengitysjärjestelmä. Siinä meillä on, käyttääksemme autoilijan termejä, runko ja kori (luusto), moottori, renkaat ja akselisto (lihaksisto) sekä hydrauliikka ja polttoainejärjestelmä (elimistö, hermoverkosto, verenkierto ja hengitysjärjestelmä).

Rasva ja vesi kuljettavat, suojaavat ja toimivat kehossamme välittäjäaineina. Sekä öljyä että vettä täytyy olla riittävästi jotta auton moottori hyrrää ja päästään eteenpäin. Ihmiskehokin tarvitsee jatkuvasti rasvaa jotta hänen luustonsa, lihaksistonsa ja elimistönsä voisivat hyvin. Ja koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä.

Ja kuten auto niin ihminen tarvitsee myös polttoainetta. Polttoaineena voimme käyttää hiilihydraatteja ja/tai rasvaa. Sopivan polttoaineen löytyminen itse kullekin saattaa viedä vuosia, mutta sen etsiminen kannattaa, sillä olemme kaikki erilaisia ja se mikä käy yhdelle ei välttämättä käy toiselle. On myös olemassa täysin merkkikohtaisia yksilöllisiä eroja. Yhden huoltoaseman tarjonta ei voi mitenkään tyydyttää kaikkia autoja varsinkaan jos sieltä ei löydy kaikkia pumppuja. Samoin yksi ruokavalio ei voi sopia jokaiselle. Ja tässä ei edes puhuta mahdollisista perustavaa laatua olevista vioista (sairauksista tai alttiudesta sairauteen), jotka vaatisivat erikoistoimenpiteitä tai erikoispolttoainetta. Vaan siitä, että jokaisen autonomistajan tulee itse tietää mitä hänen autonsa tarvitsee - sitä vastuuta ei voi sälyttää huoltoasemalle. Tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Seuraavassa lyhyt määritelmä proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien kemiasta.

Proteiinien kemia

Suurin osa solun kuivamassasta koostuu proteiineista, ja ravinnon proteiinia tarvitaan jatkuvasti solujen rakennusmateriaaliksi. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Aminohapot ovat joko vettä hylkiviä (hydrofobisia) tai veteen liukenevia (hydrofiilisiä), ja ne jaetaan myös happamuutensa mukaan - ne ovat joko happamia tai emäksisiä. Hapon määritelmiä on olemassa useita, koska happo-emäsparin määrittelyä on laajennettu sen mukaan kun kemian tietous on lisääntynyt.

Rasvojen kemia

Rasvat syntyvät rasvahappojen esteröityessä glyserolin kanssa - kansanomaisesti sanottuna rasva jäykistyy. Solujen rasvat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: fosfolipidit, glykolipidit ja kolesteroli. Fosfolipidi koostuu yhdestä tai kahdesta rasvahappohännästä, glyserolirungosta ja fosforyloituneesta alkoholiketjusta. Glykolipidi on rasva joka sisältää sokerin. Kolestroli puolestaan on rasva, joka pohjautuu steroideihin. Se rakentuu neljästä hiilirenkaasta, jonka toisessa päässä on hydroksyyliryhmä ja toisessa rasvahappohäntä.

Hiilihydraattien kemia

Hiilihydraatit muodostuvat alkuainelistamme kolmesta ensimmäisestä aineesta - hapesta, hiilestä ja vedystä. Ja näistä samoista aineista ihminen siis 93-prosenttisesti muodostuu. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun. Voisimme ajatella, että se mistä me niin suureksi osaksi muodostumme, olisi jotain mitä eniten tarvitsemme. Mutta näin yksinkertaista asia ei ole.

Tärkein elimistön sokeri on glukoosi, joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Glukoosia voidaan varastoida elimistössä glykogeeniksi joko maksa- tai lihassoluihin. Maksasolujen glykogeenista pilkkoutuu tarvittaessa glukoosia elimistön ravintoaineeksi, mutta lihassolut käyttävät varastoimansa glykogeenin omiin energiatarpeisiinsa eikä sitä siis vapaudu verenkiertoon. Glukoosia voidaan valmistaa maksassa ja jonkin verran munuaisissa maitohaposta, aminohapoista sekä rasvojen glyseroliosasta. Eläinsolu ei voi valmistaa glukoosia rasvahapoista, vaan niistä muodostuu ketoaineita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää ravinnokseen. Ravinnon hiilihydraatit muuttuvat elimistössä rasvaksi, ja jos niitä kertyy elimistöön liikaa, ihminen lihoo.

Kun pidämme hyvää huolta kehostamme kuten jotkut meistä autoistamme, ja huolto pelaa, pääsemme katsastuksesta läpi ilman kalliita korjauksia - ja takaisin tien päälle. Hyvää matkaa!


Lähteet: About.com, Tieteen kuvalehti (6/2006), Wikipedia