Elintarvikeviidakko

Ruokakauppa ei ole enää mitä se oli ennen. Siellä käymisestä on tullut niin haastava juttu, että moni kuluttaja voisi paremmin jos voisi kulkea sen läpi kuin hevonen raviradalla - laput silmillä sivuilleen näkemättä. Olisi vaan ostoslista, jonka mukaan poimia tarvitsemansa ruokatavarat, ja suunnata sitten pikaisesti kassalle.

Sen sijaan kaupassa kuin kaupassa on läjäpäin mitä monimuotoisempia elintarvikkeita, oikea elintarvikeviidakko! Aamulehdessä oli eilen erinomainen artikkeli otsikolla Ruokani, uskontoni (5/2009). Kenties kirjoittajalla meni vähän överiksi mitä tuli tuohon uskontopuoleen, mutta ruokaosuus on hyvin kirjoitettu - käykää ihmeessä lukemassa! Ja kuten karppifoorumilla joku sanoi, karppauksen aloitettuaan ruokakaupassa on niin paljon helpompi käydä - sitä vaan ohittaa kaiken ihan oikeasti tarpeettoman hankkien lähinnä vain raaka-aineet hyvän ruoan laittoon.

Joskus on hyvä ottaa suurennuslasi mukaan. Lukea mitä pienellä printillä lukee. Tosin siinä ei taata kuten kauppakirjassa, että jos tämän ostat niin tämän saat - kun ei tiedetä mitä saa! Kukaan ei pysty takaamaan että ostamasi tuote täynnä E-koodeja olisi sinulle hyväksi - kun se ei sitä ole! Mutta silti on hyvä ottaa suurennuslasi joskus mukaan - tai hyvät lukulasit - ja lukea se pieni printti ja miettiä mitä sitä oikein suuhunsa laittaa.

Jos koskaan olet syönyt erään suomalaisen suklaatehtaan suukkoja (entisiä neekeripusuja) monta peräkkäin, tiedät mitä E-koodit ovat! Yhdessä ei lisäaine maistu niinkään, mutta neljä, viisi syötyään (joka ei tietenkään ole tarkoitus, mutta näin ne vahingot tuovat joskus esiin totuuden) suu maistuu lisäaineelle. Kun lisäaineiden syönti hajaantuu useaan ateriaan päivässä ja peittyy usealla eri maulla, emme välttämättä tiedosta mitään ongelmaa. Mutta ongelma on olemassa, ja siitä on hyvä olla tietoinen. Tarkoitushan olisi joka tapauksessa syödä ruokaa eikä kyllästää itseään lisäaineilla.

Emme voi ehkä palata aikaan ennen teollista vallankumousta, joka teki myös ruoasta tuotteen, jota ohjaavat samat lainalaisuudet kuten mitä tahansa muuta tuotetta - kulujen minimointi ja voittojen maksimointi. Mutta voimme kenties kuluttajana käyttää mahdollisuuttamme ohjata elintarviketeollisuutta tekemiemme valintojen kautta, ja vähintäänkin valita itsellemme ja rakkaillemme optimaalisen hyvän ravinnon. Vähähiilihydraattinen ruokavalio tukee ehdottomasti tällaisia valintoja sillä pullien ja keinotekoisten elintarvikkeiden jäädessä kauppaan, ostoskoriin mahtuu sitä enemmän oikeita raaka-aineita, joista tehdä oikeaa ruokaa.