Munkkeja kohtuudella

Berliininmunkki on viettelevän näköinen leivonnainen. Se suorastaan kutsuu syömään! Ja miksei sen voisi joskus syödäkin - kunhan ei ole allerginen eikä ota sitä tiuhaan toistuvaksi tavaksi. Hiilihydraatteja siinä kun on aika lailla, noin 60 %.

Juuri kohtuus on asian ydin. Kun asioita tekee kohtuudella, ei voi mennä ihan metsään. Ongelma vaan on, että kohtuuttomuus on niin kovin yleistä ja vie niin tavattoman helposti mukanaan, ja se näkyy - niin suomalaisissa kuin muissa. Tämä on vaan asia, joka kannattaa tiedostaa - siis niiden, joille sokeri  on ongelma. Paljon miellyttävämpää on nauttia munkki/muu lempileivos kahvilassa hyvän kahvin kera palkinnoksi 10/20/30 kilon painonpudotuksesta - kuin ahmia se kotona Arnold Donutsin sixpackista kuudentena donitsina - joista söi jo ensimmäiset viisi! Tavoilla on eroja, ja niiden seurauksilla. Arnold Donutsissa ei ole tullut käytyä aikoihin, mutta meillä ostetaan  takuuvarmasti jotain ei-kohtuuttomasti-nautittavaa seuraavan rajapyykin kohdalla - ja ensi vuonna Berliinissä pihvin päälle! Elämästä täytyy saada nauttia - kohtuudella.
.

Huom! Tämä ei ole piilomainontaa berliinin- tai mille muullekaan munkille - vain muistutus arkipäivän kiusauksien jatkuvasta läsnäolosta ja niiden voittamisen tarpeellisuudesta. VHH-dieetillä näiden kiusausten voima heikkenee ja kenties tyystin katoaa. Näin useimpien ihmisten kohdalla. Niiden, joilla sokeririippuvuus istuu kovassa, on erikoisen tärkeää ajatella hiilihydraattien prosentuaalista osuutta ravinnossa. Sokeri itsessään on puhdas nautintoaine.  - Berliininmunkista löytyy juttua myös täältä.