Menestystarina # 3

Sarjassamme Menestystarinoita on nyt vuorossa Missourissa asuva 43-vuotias Kim Eidson. Hän tiputti 16 kuukaudessa painostaan 60 kiloa, ja matka jatkuu. Tässä hänen tarinansa.

"Minusta tuli isoäiti 42-vuotiaana tammikuussa 2007. Katsoin suloista tyttärentytärtäni ja tunsin itseni kammottavaksi. Painoin 148 kiloa (326 lbs) ja olo oli todella kurja. Olin jotakuinkin luopunut kaikesta laihduttamisesta. Olin nimittäin tiputtanut 50 kiloa jo kahdesti aiemmin – kerran käyttäessäni Phentermine-laihdutuspillereitä (reseptilääke) ja kerran ollessani mukana eräässä suositussa, vähäkalorista ja vähärasvaista ruokavaliota noudattavassa painonpudotus- ryhmässä. En kummallakaan kerralla kyennyt vastustamaan himoani ahmia hiilihydraatteja, ja niin lihoin takaisin jo tiputtamani kilot.

Atkinsista olin oikeastaan lukenut vuonna 1992 julkaistun version ja tajusin kyllä mistä siinä oli kyse. Ajattelin vaan että en mitenkään voisi olla syömättä himoitsemiani hiilihydraatteja. Tammikuussa 2007 aloitin Nutrisystem-dieetin ja lihoin itse asiassa viisi kiloa. Inhosin sitä ruokaa! Luin sitten mahalaukun ohitusleikkauksesta sekä gastroplastiasta ja huomasin, että useimpia, jotka olivat käyneet läpi k.o. leikkaukset, suositeltiin syömään vähähiilihydraattisesti. Päätin että jos kerran minun tulisi tehdä niin leikkauksen jälkeen, voisin yhtä hyvin kokeilla sitä jo etukäteen omin päin. Onneksi tuli kokeiltua!

Tavoitteeni ja miten Atkins auttoi minua pääsemään siihen

Päätin, että minun oli pakko tehdä jotain painoni suhteen. Ja maaliskuussa 2007 aloitin sitten Atkinsin taipaleeni. Menin ja ostin kaikki Atkinsin kirjat jotka vaan löysin, ja luin ne kannesta kanteen. Aloitin induktiovaiheen, ja paino alkoi tippua! Huhtikuun loppuun mennessä olin tiputtanut 13.6 kg (30 lbs). Nyt 16 kuukautta aloituksesta olen laihtunut 60 kiloa ja vyötäröstä, lantiosta ja rintakehästä on lähtenyt runsaat 23 senttiä.

Olen tälläkin hetkellä dieetin painonpudotusvaiheessa, ja onnistunut hyvin hiilihydraattien asteittaisessa lisäyksessä ruokailuuni. Nämä viimeiset parikymmentä kiloa lähtevät hitaasti, mutta tiedän niidenkin ennen pitkää lähtevän koska en koskaan enää syö muulla tavoin! Välillä olen käyttänyt Atkinsin pirtelöitä ja patukoita kätevinä välipaloina. En ole muuttanut dieetissä mitään vaan noudattanut sitä täysin Atkinsin ohjeiden mukaan.

Vaikka en ole vielä tullut tämän taipaleeni päähän, tunnen jo onnistuneeni. Tunnen olevani jälleen oman itseni herra. En ole enää se surkean lihava mummo joksi aina pelkäsin tulevani. Voin laskeutua kontalleni ja leikkiä pikkulapsen kanssa ilman mitään vaikeuksia. Painan 88 kiloa eli minulla on yhä ylipainoa, mutta ei enää sairaalloisen paljon. Aion olla täällä vielä pitkään ja nauttia kaikista tulevistakin lapsenlapsistani.

Kiitos Atkins. Olen elävä todiste."


Huom. Paunojen muuntaminen kiloiksi ei elävässä elämässä aina ole kilon päälle, joten teksti pyrkii seuraamaan alkuperäisen tekstin viestimää sanomaa. Linkit ovat blogin varustamia lukemisen helpottamiseksi.