Maito

Äidinmaito on ihmisen imeväisille tarkoitettu ravinto. Ihminen hyödyntää kuitenkin imeväisiän jälkeen myös muiden eläinten maitoa. Maitoa saadaan niin lehmiltä, vuohilta, vesipuhveleilta, hevosilta, lampailta, kameleilta kuin aaseiltakin. Loogisesti katsottuna toisen nisäkäslajin maidon juominen on luonnotonta, sillä sehän on sama kuin imisimme niiden nisää ja jatkaisimme näin imeväisikäämme. Mutta paljon ihmiselämässä on luonnotonta ja me teemme sitä silti - ja usein ihan hyvinkin seurauksin. Tämä artikkeli ei sen enempää ota kantaa maidonkäytön luonnottomuuteen vaan käsittelee tässä lehmänmaitoa (jota yleensä tarkoitamme kun puhumme maidosta), sen terveellisyyttä ja mahdollisia haittoja.

Me juomme täällä Pohjolassa paljon maitoa ja käytämme paljon maitotuotteita. Maito ja siitä valmistetut mitä moninaisimmat maitotuotteet maistuvat hyviltä ja täyteläisiltä ja moni meistä ei voisi kuvitellakaan elävänsä ilman niitä. Jokainen tietää myös, että maidossa on runsaasti kalsiumia, ja sitä käytetään yleisesti ihan janojuomanakin. Jotkut vanhemmat ihmiset kylläkin sanovat, että he syövät maitoa, ja se onkin kenties oikeampi tapa puhua maidosta sillä maito on niin koostumuksensa kuin alkuperäisen tarkoituksensa puolesta pikemminkin ruokaa kuin juoma.

Maito ja kalsiumi

Lehmänmaidossa on paljon kalsiumia, tämän tiedämme. Mutta kalsiumia saa toki monesta muustakin ruoka-aineesta, ja kalsiumiakin voi saada liikaa. Siitä myöhemmin lisää. Suomessa kalsiumin päivittäinen saantisuositus on 800 mg. Suositukset vaihtelevat maittain jopa 50 prosentilla ja esimerkiksi Yhdysvalloissa se on 1000-1200 mg ja Japanissa 600 mg. Vielä voisi mainita sen verran, että eri ruoka-aineet vaihtelevat paitsi kalsiumsisällön niin myös sen suhteen, miten hyvin kalsium on niistä käytettävissä hyväksi. Kalsiumista myöhemmin lisää erillisessä artikkelissa.

Maidon pastörointi
Maitoa on pastöroitu Suomessa vuodesta 1967. Pastöroinnin sanotaan tuottavan meille turvallisempaa maitoa, mutta samalla maidosta tuhotaan sen vitamiinit ja hivenaineet. Tässä aiheesta valaisevaa keskustelua karppausfoorumilla.

Maidon homogenointi
Valion sivuilta: "Maitoa on homogenoitu maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien. Se estää rasvakerroksen muodostumisen maidon pintaan ja parantaa maidon aistittavaa laatua. Homogenoinnissa maito ajetaan tiheän suodattimen läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa". Jos haluat homogenoimatonta maitoa, osta luomumaitoa. Valiolta saa pastöroitua mutta homogenoimatonta Vanhanajan maitoa, rasvapitoisuus 4.4. %. Siitä saa tietenkin kyllä maksaa vähän enemmän. Voit myös ostaa maitosi suoraan maatilalta - tässä vähän luettavaa tilamaidosta.

VHH ja maito

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei karta luonnollisia eläinrasvoja, ei myöskään maidon osalta. Siksi suositellaan täysmaitoa, ja mielellään luomua. Täysmaidon ravintoarvot per 100 g ovat: rasvaa 3.5 g, proteeinia 3.2 g, hh 4.8 g, D-vitamiinia 0,5 mikrogrammaa, kcal 64, kalsiumia 120mg. Myös muut meijerituotteet pyritään hankkimaan sellaisessa muodossa, että rasva ei ole niistä poistettu, vähennetty minimiin tai korvattu esimerkiksi sokerilla tai muilla lisukkeilla. Tällä amerikkaisella sivustolla kerrotaan täysmaitoon palaamisen järkevyydestä.

Laktoosi-intoleranssi
Lyhyesti laktoosi-intoleranssista. Se on tila, joka johtuu laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa (laktaasi siis pilkkoo maitosokerin eli laktoosin). Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen kuten muilla nisäkkäillä. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena koska suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoosin sieto on yleisempää pohjoisilla alueilla, joilla talven yli selviämiseen on historiallisesti käytetty maitoa. Lue lisää vaikka Wikipediasta tai täältä.

Maidon kulutus Suomessa ja maailmalla

Suomessa juodaan maitoa melkein eniten maailmassa. Muita suuria maidonkuluttajamaita ovat mm Ruotsi, Islanti, Sveitsi ja Yhdysvallat. Savon Sanomat kirjoitti asiasta otsikolla Aikuinen juo vähemmän maitoa kuin nuori (30.6.2009). Tämä saattaa kuulostaa ensi näkemältä huonolta asialta, mutta jos ottaa huomioon osteoporoosin edellytykset, kenties ollaankin oikealla tiellä? Tässä vielä vähän luettavaa aiheesta blogilta Mitä olisi tutkittava koskien maidon haittoja.

Maito ja osteoporoosi

Maidon juontia mainostetaan muun muassa osteoporoosin eli luukadon ehkäisynä. Toki tiedostetaan, että jo kehittynyt osteoporoosi on peruuttamaton vaiva, mutta meijerit ovat kovin hanakoita kertomaan miten maidon sisältämä runsas kalsiumi ehkäisee osteoporoosia. Luun tiheys on kuulemma suurempi maidonjuojilla.

Mutta maidon juominen ja kalsiumin saanti auttaa vain tilapäisesti. Tilastot kertovat, että mitä enemmän juo maitoa ja muita meijerituotteita, sitä suurempi on riski ennemmin tai myöhemmin sairastua osteoporoosiin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kehon kyky tuottaa uutta luuta pikku hiljaa vähenee liiallisen kalsiuminsaannin seurauksena. Tästä on oiva artikkeli täällä, joka tullaan lähipäivinä suomentamaan omalle sivulleen samalla kun tästä laajasta aiheesta tulee oma artikkelinsa. Osteoporoosin yhteydessä ei tule myöskään unohtaa kohtuullisen liikunnan merkitystä luustolle.

Maidon juonnin terveellisyyden voisikin siis kenties kiteyttää näihin kahteen niin yleispätevään sanaan: kaikkea kohtuudella - tai toisella kotimaisella: lagom är bäst.


Lähteet: Karppaus.info, Laktoositon.net, Realmilk.com, Valio, Vegaaniliitto, Veteraaniurheilija, Wikipedia
Tämä on tunnetusti laaja aihe, ja artikkelia tullaan päivittämään, muun muassa kaseiiniosuudella.