
Sokerin kemia
Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä. Tavallisimmat monosakkaridit ovat rypälesokeri (glukoosi) ja hedelmäsokeri (fruktoosi). Tavallisimmat disakkaridit taas ruokosokeri (sakkaroosi), joka muodostuu glukoosista ja fruktoosista. Mutta mitä tahansa sokerityyppiä ravinnossamme käytämme, on sillä välitön ja suora vaikutus kehomme verensokeriin.
Sokeri ravinnossamme
Sokeri on, lainataksemme Dan Sukkeria, "puhdas luonnontuote, jota on kaikissa kasveissa. Se ei pelkästään makeuta vaan myös tasapainottaa ja tasoittaa muita makuja. Sokereita on nykyään monenlaisia, ja niitä voidaan käyttää useissa eri elintarvikkeissa."
Ja miten niitä käytetään! Mitä nykyravintoomme tulee, voimme hyvällä syyllä sanoa, että sokeri on kaiken pahan alku ja juuri. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että päivittäisestä energiansaannista korkeintaan 10% tulisi sokerista. Suomen ravitsemusviranomaisten suositus on sama. Tämä tarkoittaa keskimäärin lapselle 40 g, naiselle 55 g ja miehelle 70 g sokeria päivässä. Lue tästä lisää sokerin taustoista - Anja Nysténin ja Varpu Tavin kertakaikkisen hienoa ja valaisevaa tekstiä.
Piilosokeri
Piilosokeri

Sokeririippuvuus
Sokeri myös koukuttaa. Ei ole niinkään enää karkkipäiviä vaan sokerisista herkuista on tullut jokapäiväisiä. Tätä Hyvä terveys-lehden artikkelia lukiessa näkee miten paljon ns. terveellisissäkin ruoissa ja juomissa on sokeria. Lue myös sokerinkulutuksesta otsikolla Syntinen sokeri (mtv3 7/2007) sekä blogin oma artikkeli sokeririippuvuudesta. Lue myös Iltasanomien erinomainen artikkeli sokerista helmikuulta 2014!
Ruotsalainen tutkija Charlotte Erlanson-Albertsson sanoo näin: Sokeri saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka muun muassa lisää ruokahalua. Ja jos syö samanaikaisesti sekä sokeria että rasvaa, on se sokeri jonka vaikutukset tuntuvat enemmän. Keho jää tuntemaan nälkää ja stimuloi näin rasvan varastointia ja hallitsematonta syömistä. Tästä tullaankin (todella lyhyttä) aasinsiltaa pitkin seuraavaan aiheeseen.
Sokeri ja jäätelö

Sokeri ja VHH
Onko sitten vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta torjumaan makeanhimoa? Vastaus on kyllä. VHH-ruokavalioissa sokerin käyttö jää aivan minimiin, ja kun verensokeri pysyy tasaisena, ei synny valtaisaa tarvetta saada "jotain makeaa ja vähän äkkiä" - makeanhalu on hallittavissa oleva tarve. Tähän tarpeeseen voi ottaa vaikka palan tummaa suklaata, jolla on terveydellisiäkin vaikutteita. VHH-ruokavalio on omiaan ylläpitämään aineenvaihdunnan sinä minä sen alunperin oli tarkoitus olla - terveyttä edistävänä ja vaalivana.
Sokeri ja muut makeutusaineet
Kaloreitansa laskevat ihmiset tapaavat käyttää erilaisia makeutusaineita niiden sisältäessä vähemmän kaloreita kuin sokeri. Mutta sokeria jää silti niin moneen tuotteeseen: rasvattomat tai vähärasvaiset hedelmäjogurtit, einekset, virvoitusjuomat, leipomotuotteet jne. Rasvaton tuote on monesti sokerinen tuote. Ja makeutusaineet ihan oma lukunsa.
Tämä laaja aihe jatkuu huomenna makeutusaineilla ja sokerittomilla vaihtoehdoilla ravinnossamme. Sokeriaineenvaihdunnasta ja sokeritaudista (diabetes) tulee myöhemmin olemaan kokonaan omat juttunsa.
Tämä laaja aihe jatkuu huomenna makeutusaineilla ja sokerittomilla vaihtoehdoilla ravinnossamme. Sokeriaineenvaihdunnasta ja sokeritaudista (diabetes) tulee myöhemmin olemaan kokonaan omat juttunsa.
Lähteet: Dan Sukker, Duodecim, Hiilaritietoiset.net, Hyvä terveys, Leipätiedotus, Wikipedia, YLE
Päivitetty 5.2.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti