Maksa

Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva rauhanen - ihmiskehon suurin rauhanen, jonka paino vaihtelee sen sisältämän verimäärän mukaan. Maksa on elimistön veren jätehuolto- ja puhdistuslaitos. Kuormittaessamme sitä liikaa erilaisilla puhdistustoiminnoilla (alkoholi, lääkkeet, myrkyt, ruoka) sen synnynnäiset säätelyominaisuudet kärsivät, ja ongelmia ilmaantuu. Niistä alempana.

Maksan tehtävät

Maksa säätelee verensokeria ja veren aminohappopitoisuutta, muuttaa rasvojen hajoamistuotteita elimistölle sopiviksi, valmistaa sappihappoja, hajottaa hormoneja ja varastoi glykogeenia, verta, vitamiineja ja rautaa. Se myös tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja ja myrkkyjä.

Maksa ja sappi
Maksa muodostaa sappea yhden vuorokauden aikana 0,5–1 litraa. Sapen tehtävänä on hajottaa rasvat pieniksi pisaroiksi, jotta ruoansulatusentsyymit pääsevät vaikuttamaan niihin. Sappi varastoituu sappirakkoon, jossa se väkevöityy 4–10 kertaiseksi. Sappirakko tyhjentyy puolestaan sapenjohtimesta pohjukaissuoleen.

Glykogenolyysi

Glykogenolyysi tarkoittaa maksassa ja lihaksissa olevan glykogeenin (polysakkaridin) pilkkoutumista glukoosiksi (monosakkaridiksi). Noin 10 % maksan painosta on glykogeenia. Kun ihminen tarvitsee energiaa, maksa voi pilkkoa glykogeenia glukoosiksi. Kehon glykogeenista noin viidennes (n 100g) on maksassa ja loput 400 g lihaksissa.

Glykogenoosi

Glykogenoosit ovat vaikeusasteeltaan vaihtelevia sokeriaineenvaihdunnan sairauksia, joissa maksaan, lihaksiin tai molempiin kertyy liikaa glykogeenia. Seurauksena on monesti suurentunut maksa. Maksan glykogeenivarastoilla on merkittävä rooli paastotilanteessa veren normaalin glukoosipitoisuuden ylläpitämisessä. Glykogenoosipotilailla glykogeenin pilkkoutuminen on estynyt, joten heillä esiintyy usein hypoglykemiataipumusta.

Muut maksan sairaudet
Maksakiroosi, hepatiitti ja maksasyöpä. Yleisin maksan sairauksista on kuitenkin rasvamaksa - jopa neljänneksen aikuisväestöstä arvellaan kärsivän siitä. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on paljon annettavanaan sen ehkäisyyn - siitä lisää vähän myöhemmin.

Lähteet: Duodecim, Wikipedia
Päivityksen alla. Päivitetty viimeksi 24.6.2009 klo 22:20