Monnit ja muonitus

Suomalaiset miehet kutsutaan suorittamaan varusmiespalvelusta sinä vuonna kun he täyttävät 18 vuotta. Se on monelle kunnon mittari monessa mielessä - mittari, joka kuvastaa myös osaltaan yhteiskunnan terveyttä. Tämä artikkeli käsittelee varusmiespalvelusta terveyden kannalta.

Viidessätoista vuodessa varusmiesten keskipaino on noussut seitsemän kiloa. Vuonna 1994 se oli 70.8 kiloa, nyt 76.8 kiloa. Keskipituus on kuitenkin pysynyt ennallaan eli 178 sentissä. Ja vaikka varusmiehen paino olisi normaalikin niin monella on yllättävän huono kunto. Tekeekö armeija sitten hyvää nuorelle miehelle, jolla kunto ei ole kohdallaan ja on vähän ylipainoakin? Se saattaa sen tehdä, mutta moni myös lihoo intin aikana. Eikä niinkään liikunnan puutteesta vaan ravinnon takia.

Näin kirjoitti kuitenkin Helsingin Sanomat tämän vuoden alussa:

"Armeijan ruoilla varusmiehet eivät liho. Puolustusvoimien muonituskeskuksissa tarjotaan monipuolista ja terveellistä ruokaa sekä salaatteja ja hedelmiä. Esimerkiksi Kainuun prikaatissa pannukakkujauhoista puolet on korvattu hiivaleipäjauhoilla, hedelmät lohkotaan valmiiksi ja salaatin voi koostaa itse. Ylimääräiset kalorit tulevat vapaalla napsituista pizzoista, limsoista, energiajuomista ja karkeista. Myös sotilaskodit osallistuvat alokkaiden ruokalistan keventämiseen. Valittavana on munkkien ja limsojen rinnalla kevyitä välipaloja" (HS 9.2.2009).

Puolustusvoimien tarjoama ravinto on siis hyvin hiilihydraattipainotteista. Se seuraa virallisia suosituksia, ja on tarkkaan budjetoitu. Hernerokassa ei ole paljon lihaa, ja maito on rasvatonta tai kevytmaitoa - moni oppii viimeistään nyt juomaan maitonsa rasvattomana. Nuoret koulitaan syömään yhteiskunnan kaavoittamalla tavalla elleivät he sitä vielä olleet oppineet.

Ylipainoinen alokas

Alokas, jolla painoindeksi on 35 tai enemmän, saa automaattisesti vapautuksen armeijasta. Mutta jos sattuu jäämään hiemankin sen alle, on luvassa hikinen urakka. Siitä voi tosin tulla juuri se tarvittava herätyskello, joka saa toimimaan paremman terveyden puolesta. Joka tapauksessa alokkaat jaetaan jo heti alussa kuntotasoryhmiin - näin pyritään tasaamaan kunnon kehitys, joka on olennainen osa puolustusvoimissa jaksamista. Moni ylipainoinen alokas tiputtaakin alussa painoa.

Alokaskauden jälkeen

Alussa monen alokkaan kunto nousee ja ylimääräinen paino tippuu sitä mukaa. Mahdolliset ongelmat - normaalipainoisten ja tilapäisesti ylipainonsa tiputtaneiden painonnousu - alkavatkin usein vasta alokaskauden jälkeen, jolloin saavutetun kuntotason jälkeiset harjoitukset eivät tunnu enää yhtä rankoilta ja jää myös enemmän vapaa-aikaa. Tällöin istuskelu kavereiden kanssa kahvilla ja munkilla tai muiden sotilaskodin tarjoamien herkkujen ääressä saa monella liikakilot kertymään. Puhumattakaan viikonloppulomista kotona jolloin poikaa/tyttöä "hemmotellaan" tyypillisellä suomalaisella kotiruoalla.

VHH ja intti

Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tuskin mahdollista toteuttaa puolustusvoimissa. Siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jokainen lisäpala lihaa omalla lautasella on pois jonkun toisen lautaselta. Mahdollinen painonnousu on vain nieltävä, ja intin jälkeen voi sitten palata omaan ruokavalioonsa - mikä se sitten olikin.

Huom. Varusmiehellä tarkoitetaan tässä artikkelissa luonnollisesti niin miehiä kuin naisia.
Lähteet: Iltalehti, Puolustusvoimat, Veteraaniurheilija,