Raskaana olevilta naisilta mitataan muun muassa verensokeri - ja syystä. Jotta ei kävisi esimerkiksi näin:
Indonesiassa syntyi hiljattain erikoinen poikavauva: pituus 62 cm ja painoa tuhdit 8,7 kg. Tuo paino on itseasiassa yli kolme kertaa enemmän kuin mitä vastasyntyneen vauvan keskipaino. Ääntäkin tästä pojasta lähtee kuulemma vähintään kolmen edestä. Mikä on mielenkiintoista on mistä tuo paino oikein tuli. Tämä artikkeli ei kuitenkaan käsittele niinkään raskausdiabetesta, sen syntymekanismeja ja mahdollisia seurauksia äidille vaan lähinnä sokeriaineenvaihduntaa elämän alussa - ja jo ennen sen alkua.
Ruotsalainen Aftonbladet julkaisi myös jutun tästä, ja siinä uumoillaan syyksi vauvan isoon kokoon äidin odotusaikanaan sairastamaa diabetesta. Kun odottavalla äidillä on diabetes ja liian korkea verensokeri, sikiö saa istukan kautta helposti liian paljon glukoosia, ja kasvaa sitten liikaa. Riskit tähän kasvavat kun äidillä on ylipainoa, ikää ja jo aikaisemminkin isoja vauvoja. Tällä indonesialaisella "pikku" pojalla on valtava ruokahalu - hän syö käytännössä koko ajan. Ja vaikka nälkä ja kasvaminen onkin vauvalle kuin vauvalle täysin normaalia, voitaisiin kenties sanoa, että tämä vauva syntyi vähän liian nälkäisenä.
Äidinmaidossa oleva laktoosi saa maidon maistumaan makealta, ja ruokkii vauvan ruokahalua - luonnon mainio keino varmistaa jälkikasvun terve kasvu. Laktoosi panee myös väsyttämään ja saa vauvan helposti nukahtamaan - sekin hyvin tarpeellista kasvun kannalta. Kun vauva jo sikiövaiheessa saa elimistöönsä liikaa toista makeata ainetta, glukoosia, kasvu on normaalia suurempaa. Tämä ei voi olla luonnon tarkoitus sillä se ei ole enää järkevää lajin säilymisen kannalta - ylisuuren vauvan on vaikeampaa syntyä ja sekä vauvan että äidin henki saattaa olla vaarassa. Olennainen rooli onkin tässä sanalla liikaa.
Mitähän korkea verensokeri saakaan vähän isomman ihmisen tuntemaan? Ei kai vaan - jatkuvaa nälkää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti